Elintarviketeollisuusliiton vastuullisasiantuntija Laura Aalto sekä Kaupan liiton johtava asiantuntija Tiina Vyyryläinen kirjoittavat Helsingin Sanomien lukijapalstalla tulossa olevan EU:n vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivin vaikutuksista.
Niin kutsuttu viherpesudirektiivi on astumassa voimaan syyskuussa, ja sen tarkoituksena on pyrkiä estämään harhaanjohtavaa markkinointia ja vahvistaa kuluttajien luottamusta.
Lue myös: Suomen luonnon tilasta raportoitiin Euroopan komissiolle: valtaosaksi epäsuotuisa, jopa huono
Lue myös: EU ryhtyy viimein suitsimaan pikamuotia – uudet tavoitteet myös ruokahävikin vähentämiseen
Syyskuun 27. päivä alkaen kuluttajille suunnattujen tuotteiden ja pakkausten merkintöjen tulee vastata uusia vaatimuksia. Tämän seurauksena ennen määräaikaa valmistettuja, varastoissa olevia tuotteita ei saisi enää syyskuun jälkeen myydä, mikäli niiden merkinnät eivät ole ajantasaisia.
Tämä tarkoittaisi esimerkiksi täysin syömäkelpoisten ruokien hävittämistä.
Aalto ja Vyyryläinen peräänkuuluttavat tervettä järkeä sekä tarpeen vaatiessa kansallista harkintaa ja sanovat, ettei virheettömien tuotteiden hävittämistä voida pitää edes direktiivin tarkoituksen kannalta järkevänä.
– Varastojen loppuun myyminen on yleensä sallittu EU:n tuotelainsäädännössä, mutta vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivin kohdalla tämä vaihtoehto näyttää hyvin epävarmalta.
Lue myös: EU kielsi viherpesun
Lue myös: Uusi jätelaki etenee portaittain – heinäkuussa astui voimaan yksi uusista asetuksista
– Yritykset käyvät nyt läpi valtavia tuotevalikoimiaan, vaikka merkintöjen määritelmät ovat monin paikoin edelleen tulkinnanvaraisia. Kaikki pakkausmuutokset eivät mitenkään ehdi kauppoihin syksyksi, mikä uhkaa aiheuttaa turhaa hävikkiä ja valtavia kustannuksia.
Aalto ja Vyyryläinen sanovat, että taloudellisten tappioiden ja haitallisten ympäristövaikutusten vuoksi olisi välttämätöntä myöntää EU-tasolla direktiiville riittävä siirtymäaika ja antaa siihen selkeät tulkintaohjeet.
– Mikäli näin ei tapahdu, Suomella pitää olla rohkeutta tehdä järkeviä ratkaisuja.
Heidän mukaansa kansallisessa toimeenpanossa tulisi varmistaa, että syyskuun jälkeenkin varastoissa olevia tuotteita saisi myydä vielä ainakin puolen vuoden ajan.
– Rohkea linja osoittaisi, että resursseja käytetään vastuullisesti. Ei siis heitetä hyvää hukkaan, kuten suomalainen perusperiaatekin neuvoo.
Aalto sanoo Iltalehden haastattelussa, että pakkausmuutokset ja tuotteiden hyllyyn saaminen vievät kuukausia, jopa vuoden. Hänen mukaansa ensimmäiset tulkintaohjeet uusista pakkausmerkinnöistä julkaistiin vasta marraskuun lopussa, ja direktiivin täytäntöönpano on yhä oikeusministeriössä kesken.
– Moniin käytännön tilanteisiin puuttuu selkeät ohjeet ja se on suuri haaste.
Aallon mukaan ongelmaa ei ratkaisisi sekään, että syömäkelpoinen ruoka luovutettaisiin esimerkiksi leipäjonoihin, sillä tuotteita on valtavasti.
Elintarvikeliiton arviot pakkausmerkintöjen päivitysten kustannuksista elintarviketeollisuudelle ovat valtavia.
– Voidaan puhua 10 000 eurosta, mutta kustannukset voivat kohota jopa 300 000 euroon. Se riippuu täysin yrityksen koosta.
Elintarvikeliiton toiveena on ensisijaisesti lisäaikaa EU-tasolta direktiivin voimaantuloon. Lähtökohtaisesti liitto kuitenkin näkee vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivin kannatettavana ja tarpeellisena.