Tästä syystä epäilty ADHD kannattaa diagnosoida mahdollisimman varhain – yläkouluiässä suuremmat riskit

Tärkeä ja yhteiskunnallisesti merkittävä tutkimustulos.

Julkaistu:

Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Lotta Volotisen tutkimus antaa pohjaa monien asiantuntijoiden epäilyille. Tutkimus tuo lisäymmärrystä ADHD-diagnoosin ajoituksen ja koulutuspolkujen välisestä yhteydestä.

Tutkimus viittaa siihen, että varhaisemmassa iässä saatu ADHD-diagnoosi on yhteydessä parempiin koulutustuloksiin. Lapsuudessa diagnosoiduilla on korkeammat peruskoulun arvosanat, he hakeutuvat useammin lukioon ja korkeakouluun sekä keskeyttävät opintonsa harvemmin.

Yläkouluiässä saatu diagnoosi puolestaan on riskialttiimpi hetki. Ne, jotka saavat diagnoosin vasta peruskoulun lopulla, pärjäävät tilastollisesti heikoimmin. Lähes kolmannes heistä on ilman toisen asteen tutkintoa tai opiskelupaikkaa 20-vuotiaana. Se puolestaan voi kasvattaa pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäytymisen riskiä.

Tulosten mukaan pojat saavat ADHD-diagnoosin keskimäärin aiemmin kuin tytöt. Pojilla diagnoosi tehdään usein jo alakouluiässä, kun taas tytöillä se yleistyy vasta yläkouluiästä alkaen.

– Diagnoosi-iän sukupuolierojen syitä on selitetty esimerkiksi pojilla ja tytöillä havaittujen ADHD-piirteiden eroilla. Helposti havaittava yliaktiivinen ja impulsiivinen käyttäytyminen on pojille tyypillisempää, kun taas tyttöjen ADHD voi oireilla huomaamattomammin, Helsingin yliopiston väestötieteen ja väestön terveyden instituutin Volotinen kertoo.

Tutkimus tukee aiempia havaintoja siitä, että varhainen tunnistaminen ja hoito voivat parantaa koulutuspolkua.

– Tuloksemme antavat tukea suosituksille ADHD:n riittävän varhaisesta diagnosoinnista. Lisätutkimusta kuitenkin tarvitaan syy-seuraussuhteen varmentamiseksi, Volotinen sanoo.

Volotinen mainitsi tuen tärkeyden.

– On tärkeää, että erityisesti ADHD-diagnoosin yläkouluiässä saaneille nuorille tarjotaan tukea toisen asteen opintojen suorittamiseen, Volotinen vielä lisäsi.

Tutkimus on osa Lotta Volotisen väitöskirjaa, ja tutkimustulokset on julkaistu arvostetussa JAMA Psychiatry -lehdessä. Tutkimuksessa seurattiin rekisteriaineistojen kautta 580 132 Suomessa vuosina 1990–1999 syntynyttä henkilöä 20 ikävuoteen asti.

Lähde: Helsingin yliopisto