Kuva: Anneli Lindqvist
Aurinkorannikolla asuva Anneli on kokenut Espanjan koronakriisin: "Tauti tuli iholle"
Vuodesta 2011 Aurinkorannikolla asunut Anneli Lillkvist piti päiväkirjaa, kun koronapandemia sulki Espanjan. Ystävien yllyttämänä hän kokosi kokemukset kirjaksi. Mutta mitkä ovat tunnelmat suomalaisyhteisössä, kun poikkeusaika on jatkunut jo lähes vuoden päivät?
Kun koronaviruspandemia viime keväänä sekoitti maailman, Suomessa seurattiin tarkasti paitsi kotimaan tartuntoja myös Etelä-Euroopan hälyttävää tilannetta. Etenkin Espanjassa ja Italiassa tauti tuntui leviävän hallitsemattomasti.
Aurinkorannikolla asuva Anneli Lillkvist todisti henkilökohtaisesti Espanjan kovat toimet taudin edessä. Tarinalta tuntunut tapahtumien kulku muuttui todeksi, kun ulkonaliikkumiskielto astui voimaan.
Ulos pääsi vain käymään kaupassa - ja ulkoiluttamaan koiraa.
Lillkvist alkoii pitämään Facebookissa julkista päiväkirjaa suljetusta arjestaan koronakriisin keskellä. Päivittäiset tilanneraportit saivat kiitosta kavereilta.
Moni suorastaan vaati, että hänen täytyisi kirjoittaa kokemuksistaan kirja.
Niin syntyi teos Kun espanjan aurinko pimeni.
Kirjassa Lillkvist kertoo paitsi korona-ajan kokemuksistaan myös siitä, millaista Espanjaan muuttaminen ja siellä asuminen on.
Keväällä 2020 koronapandemia tyhjensi uimarannat Aurinkorannikolla. (kuva: Anneli Lillkvistin albumi)
On kulunut lähes vuosi Espanjan sulkutoimien alusta. Mikä tilanne Aurinkorannikolla on nyt?
– Suoraan sanottuna kamala, jos katsoo ilmaantuvuuslukuja ja tilastoja. Joulun jälkeen tartunnat ovat jälleen lähteneet lisääntymään, sillä rajoituksia höllennettiin silloin. Nyt me elämme täällä kolmatta aaltoa, Lillkvist kertoo Voice.fi:lle.
Hänen mukaansa myös Espanjassa on nähtävissä samanlaista väsymistä koronatilanteeseen kuin Suomessakin. Etenkin nuorison keskuudessa.
– Koko tilanne on sellainen, että siihen alkaa tottua. Sen takia tulee ilmi uusia tautiryppäitä, kun kokoontumisia pidetään kaikesta huolimatta.
Kun viime keväänä sulkutoimet näkyivät tyhjinä katuina, nykyisin tilanteen vaikutukset ilmenevät yritysten ahdinkona ja työttömyytenä.
– On silmiinpistävää, että kun tilanne on pitkittynyt, niin tästä läheltä noin joka toinen ravintola on joutunut sulkemaan. Monella varakkaalla maahanmuuttajalla on asiat oikeasti ihan hyvin, mutta tavalliset töissä käyvät ihmiset kärsivät.
Viime kevään kaltaiseen täyssulkuun Espanjassa tuskin enää palataan. Vapaata eläminen ei silti vieläkään ole.
– Nyt Espanjassa ollaan siirrytty alueellisiin rajoituksiin. Maakunnasta toiseen ei saa liikkua. Jos on asiaa muualle, siitä täytyy olla paperit mukana.
(kuva: Anneli Lindqvist)
Tauti tuntui myös lähipiirissä
Espanjan Aurinkorannikolla asuu vakituisesti tuhansia suomalaisia. Talviasukkaiden saapuessa suomalaisväestö moninkertaistuu. Arvioiden mukaan suomalaisia on alueella parhaimmillaan jopa 25 000–30 000.
Suurin suomalaiskeskittymä on rannikkokaupunki Fuengirolassa, jossa asukkaita palvelee lukuisia suomibaareja ja -ravintoloita sekä jopa suomalainen koulu.
– Kaikesta huolimatta suomalaisyhteisö on aika positiivisissa tunnelmissa. Rannikkoalue selvisi paljon vähemmällä kuin esimerkiksi Madrid, Lillkvist kertoo.
Aluksi itse virus ja koko pandemia tuntui etäiseltä, mutta ajan kuluessa kokemuksia taudista on tullut myös lähipiiristä.
Lillkvist itse ei ole sairastunut, mutta hänen tyttärellään tauti todettiin.
– Oireet olivat hänellä hyvin lieviä, mutta testitulos vahvisti, että kyseessä oli korona. Tapaamme usein, joten oli tuurista kiinni, että emme mieheni kanssa altistuneet. Se meni kuitenkin lieväoireisena ohi, ja nykyisin pääsemme jälleen näkemään, hän sanoo.
Eräällä koronaan sairastuneella tuttavalla tilanne oli paljon vakavampi.
– Hän on yli kuusikymppinen ja joutui teho-osastolle. Se oli ihan siinä ja siinä, kuinka siinä käy. Näiden kokemusten myötä tauti tuli enemmän iholle.
Vuodesta 2011 Espanjassa asunut Lillkvist on jo juurtunut paikalliseen elämäntyyliin. Koronan keskelläkään kaipuu Suomeen ei ole kasvanut.
Ei, vaikka tilanne on Suomessa ollut koko ajan vakaampi.
– Ennemminkin kaipaan sitä, että useat ystävämme ovat yleensä vierailleet täällä. Aika monella on asuntokin täällä, mutta harva tässä tilanteessa on uskaltanut tulla tänne. Toki myös me olemme käyneet Suomessa kesäisin, hän sanoo.
Viime kesänä reissu jäi välistä.
– Nyt elämme siinä toivossa, että tänä kesänä pääsisimme käymään.
Lue myös: 20 vuoden huumehelvetistä selviytynyt Riikka auttaa nyt muita ja kertoo, millaista on olla koditon
Lue myös: Parikymppinen Suvi rakentaa kotia pakettiautoon - tekee kaiken itse, kalusteista lähtien
