Kuva: Shutterstock
Mitä tehdä, jos kiihtyvät sotatoimet ja aiheesta uutisointi ahdistaa? Psykologi jakaa vinkkinsä
Uutisten lukemista ei kannata kokonaan lopettaa, vaikka maailmantilanne ahdistaisikin.
Tällä hetkellä minkä tahansa uutismedian avatessa vastassa ovat ensimmäisenä vain lukemattomat sotauutiset ympäri maailmaa. Varustelu kiihtyy ja iskut laajenevat yhä useampiin kohteisiin, vähempikin ahdistaisi. MIELI ry:n asiantuntijapsykologi Julia Sangervo kertoo haastattelussa, että ahdistus vallitsevassa tilanteessa on luonnollinenkin reaktio, jota ei kannata yrittää kieltää tai työntää syrjään.
Uutisotsikoiden maalatessa yhä vain synkempää maailmantilannetta, on ahdistuksen kanssa pelaaminen tasapainottelua. Sangervo neuvoo rajaamaan uutissisällön kuluttamista tarkasti. Kukaan ei hyödy siitä, että velloo vuorokauden ympäri synkkien uutisten syövereissä. Uutisten jatkuva syöttö voi vain virittää hermostoamme ja ylläpitää hälytystilaa kehossa, mikä voi pitkään jatkuneena myös uuvuttaa.
Samalla Sangervo ei kuitenkaan näe mielelle hyväksi sitäkään vaihtoehtoa, että kieltäytyisi lukemasta mitään ja sulkisi silmänsä maailmalta.
- Sopivissa määrin uutisten lukeminen voi myös tuoda turvaa ja hallinnan tunnetta, Sangervo muistuttaa.
Asian täysi kiistäminen voi vaurioittaa mieltä. Vaikka Sangervon mukaan on täysin luonnollinen reaktio, että ihmismieli yrittää väistää vaikeita aiheita, voi vaikeiden tunteiden epäterve välttely myös vain ylläpitää mielenterveyden ongelmia. Vallitseva tilanne kannattaakin pyrkiä hyväksymään, mutta samalla yrittää säädellä sitä, kuinka paljon se täyttää omaa arkea.
- Silmien ummistaminen ja vaikeiden aiheiden välttely on inhimillinen reaktio, mutta ei ole meille hyväksi.
Jos mieli pyrkii lähtemään ylikierroksille, kannattaa Sangervon mukaan tarrautua entistä tiukemmin arjen rutiineihin ja tavallisiin asioihin, kuten liikuntaan, riittäviin yöuniin, ystävien näkemiseen, harrastuksiin ja muihin mukaviin puuhiin. Osa hetkistä kannattaa myös selvästi rauhoittaa ajaksi, jolloin on läsnä ilman mitään digitaalisia laitteita.
- Turvan tunne rakentuu monista lähteistä; läheiset ihmissuhteet, luottamus siihen että selviää arjen asioista ja yhteisön tuki. Myös fyysiset rutiinit, kuten liikunta ja lepo, luovat keholle turvaa. Lisäksi luotettava tieto ja tunne siitä, että omilla teoilla on merkitystä, tukevat psyykkistä turvallisuuden kokemusta.
Mielen päällä voi olla paljonkin aiheeseen liittyviä ja askarruttavia kysymyksiä. Sangervo sanoo, että aina niiden yksityiskohtainen käsittely ei edes ole paras keino ahdistuksen purkamiseen. Joskus paras ratkaisu voikin olla yhdessä puuhastelu, joka vie ajatukset ihan muualle. Kenenkään ei myöskään tarvitse esimerkiksi kuunnella muiden purkautumista aiheesta, jos se itseä ahdistaa. Läheiselle voi esimerkiksi sanoa, että haluaa kyllä olla tukena, mutta kaipaa taukoa aiheesta puhumisesta.
Viime vuosina monen voimavarat ovat olleet koetuksella, kun ensin ihmisten mielenterveyttä koetteli pandemia, sitten sota ja taustalla toki myös muut globaalit kriisit, kuten ilmastonmuutos ja luontokato. Myös Ukrainan sota näkyi alkaessaan piikkinä MIELI ry:n saamissa yhteydenotoissa. Tällä hetkellä suoraan sotaan liittyvän ahdistuksen vuoksi tehdyt yhteydenotot ovat yksittäisiä, mutta yleisin yhteydenoton syy on yleinen paha olo ja ahdistuneisuus. Tällöin ei välttämättä voida nimittää yhtä yksittäistä ahdistuksen aiheuttajaa, vaan kuormituksen taustalla voi olla monia asioita, joista vallitseva maailmantilanne voi olla yksi, vaikka se ei suoraan tilastoissa näkyisikään.
Maailmantilanne voi heijastua myös omaan arkeen siten, että lisäksi monilla voi olla henkilökohtaisen elämän kriisejä, kuten työttömyyttä ja taloushuolia. Sangervo kertoo, että psyykkisen jaksamisen rakoilu viime vuosina näkyy myös tilastollisena kasvuna mielenterveyden oirelussa.
Hän kuitenkin muistuttaa, että vaikeista ajoista huolimatta ihmisillä on myös valtava kyky sopeutua vallitseviin olosuhteisiin ja löytää selviytysmikeinoja.
- On kuitenkin tärkeä huomata, että ihmisillä on myös merkittävä kyky sopeutua ja löytää selviytymiskeinoja. Siksi Suomessa olisi nyt tärkeä myös laajamittaisesti panostaa henkiseen kriisinkestävyyteen ja resilienssiin mielenterveyttä edistävällä työllä.
Psykologin vinkit sotaan liittyvän ahdistuksen lievittämiseen
1. Rajoita uutisten tulvaa. Älä notku uutissivustoilla pitkin päivää, vaan päätä tarkat ajat, jolloin saat tarkistaa tilanteen ja tuoreimmat tiedot, jolloin ahdistus voi pysyä paremmin hallittavissa. Älä kuitenkaan sulje silmiä ja kiistä asiaa, vaan pyri hyväksymään tilanne.
2. Pidä huolta arjen rutiineista. Kun mieli mustenee, on tärkeää pyrkiä pitämään kiinni elämän peruspalikoista, kuten riittävistä yöunista, liikunnasta ja ystävien näkemisestä. Joukkoon voi etsiä itselleen muitakin mielekkäitä aktiviteetteja, jotka vievät ajattelua muualle.
3. Hengitä. Jos ahdistus pakkaa päälle, yksi konkreettinen keino lievittää akuuttia pahaa oloa on yksinkertaisesti hengittää. Syvähengitys auttaa aktivoimaan palautumista tukevaa parasympaattista hermostoa. Esimerkiksi MIELI ry:n sivuilta löytyy tietoisuusharjoituksia, jotka tutkitusti tukevat palautumista ja tunteiden käsittelyä.
4. Keskity hyvään. Vaikka maailmantilanne näyttäisi ajoittain kuinka toivottomalta, on ympärillä myös paljon hyvää. Yritä suunnata huomiosi siihen, mikä tässä hetkessä on hyvin. Harjoittelun voi aloittaa vaikka konkreettisista tuntemuksista, kuten pohtimalla, miltä tuuli tai lämmittävä aurinko tuntuu iholla.
5. Toimi hyvän asian puolesta. Sota voi ahdistaa muun muassa siksi, että omat vaikutusmahdollisuudet maailman tapahtumiin ovat vähäiset. Jotain kuitenkin voi tehdä, ja usein se epävarmojen aikojen keskellä korostuukin. Voit esimerkiksi lahjoittaa tai osallistua yhteisölliseen toimintaan hyvän asian puolesta. Vaikka asiat voivat tuntua pieniltä, ne voivat silti tuoda itselle merkittävästi toivon ja hallinnan tunteita.
Aina oma toiminta ei riitä ja tarvitaan ammattilaisen apua. Sangervo muistuttaa hyvän nyrkkisäännön olevan, että jos miettii, pitäisikö apua hakea, silloin yleensä kannattaa. Muita hälytysmerkkejä ovat myös ahdistuksen jatkuvuus tai uneen, arkeen tai työhön vaikuttaminen häiritsevästi.
Myös netissä tai puhelimitse voi keskustella usein vuorokauden ympäri. Muun muassa Mieli ry:n kriisipuhelin päivystää 24 tuntia vuorokaudessa numerossa 09 2525 0111.
Lue myös: Uutisten vältteleminen on yhä yleisempää, selviää kansainvälisestä tutkimuksesta
Lue myös: Ahdistavatko lähestyvät pyhät? Asiantuntija kertoo, mitä kannattaa ja mitä ainakaan ei kannata tehdä
