Ghostaus on yleistynyt viime vuosina myös työelämässä.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että työnhakija lähettää hakemuksen ja käy ehkä haastattelussakin, mutta sitten tulee täydellinen hiljaisuus. Ilmiö on monelle tuttu ja turhauttava.
Usein työnantajasta ei kuulu mitään, vaikka luvattiin palata asiaan. Tällaisesta tilanteesta käytetään nimitystä ghostaus, ja se on yleistynyt viime vuosina myös työelämässä.
Lue myös: Työnhaku uuvuttaa henkisesti – psykologin parhaat neuvot jaksamiseen
Ghostauksessa yhteydenpito katkeaa ilman selitystä. Termi on peräisin deittailumaailmasta, mutta on sittemmin siirtynyt myös rekrytointiin.
Työnhakijalle kokemus voi olla hämmentävä ja herättää kysymyksiä siitä, että mitä tapahtui, miksei minuun oltukaan yhteydessä tai teinkö jotain väärin.
Outi Ikonen kertoo Duunitori-sivustolla, että kyse ei useimmiten ole hakijan virheestä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan jopa yli 30 prosenttia työnhakijoista on kokenut ghostauksen. Taustalla voi olla esimerkiksi kiire, huonosti organisoitu rekrytointiprosessi tai viestinnän puutteet.
Moni työnantaja ottaa yhteyttä vain niihin hakijoihin, jotka etenevät prosessissa. Tämä voi jättää muut täysin ilman tietoa tilanteesta.
Lue myös: Kokenut headhunter paljasti: rekrytoija vilkaisee CV:n läpi 7 sekunnissa – näin pääset jatkoon
Lue myös: Tämä arkinen särkylääke voi jopa puolittaa syöpäriskin – monilta löytyy kaapista
Hakijan näkökulmasta hiljaisuus voi tuntua henkilökohtaiselta torjunnalta, vaikka todellisuudessa kyse on usein rakenteellisista ongelmista rekrytoinnissa.
Ghostaus voi myös vaikuttaa voimakkaasti työnhakijan itsetuntoon. Epätietoisuus ja vastausten puute herättävät helposti riittämättömyyden tunteita. Asiantuntijan mukaan on kuitenkin tärkeää muistaa, ettei kokemus määritä työnhakijan arvoa tai osaamista.
Jos hakija ajattelee tulleensa ghostatuksi hän voi lähettää kohteliaan muistutusviestin ja tiedustella rekrytoinnin tilannetta. Jos vastausta ei vieläkään kuulu, on usein parasta siirtyä työnhaussa eteenpäin.