Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen selvitteli käräjäoikeuksien ratkaisukäytäntöjä pari- ja lähisuhdeväkivaltatapauksissa.
Selvityksessä kävi ilmi, etteivät tuomioistuimet ottaneet puolissakaan tapauksissa kantaa siihen, että väkivalta tapahtui läheisessä suhteessa. Perusteluissa lähisuhde oli esillä vain 45 prosentissa tapauksista.
Lue myös: Uusi suomalaispalvelu tukee lähisuhdeväkivallan uhreja – hyödyntää tekoälyä
Silloin, kun lähisuhde oli huomioitu, se vaikutti yleensä tuomiota korottavasti.
– Selvitys osoittaa, että tuomioistuimissa ei vallitse yhtenäistä näkemystä pari- ja lähisuhdeväkivallan moitittavuudesta, sanoo Hiltunen.
Hiltusen mukaan väkivallan uhrien parempi rikosoikeudellinen suoja edellyttää rikoslain muuttamista. Lähisuhde pitäisi kirjata rikoslakiin rangaistuksen koventamisperusteena.
Suomi on sitoutunut Istanbulin sopimukseen, joka on Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisesta. Sopimuksen mukaan raskauttavien seikkojen (kuten väkivallan kohdistaminen läheiseen henkilöön) perusteella rikosta pidetään vakavana ja tekijälle määrättävä rangaistus ankaroituu.
Lue myös: Pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi viime vuonna
Lue myös: Lähes joka toinen kertoo kokeneensa lapsuudessaan väkivaltaa vanhempiensa taholta
– Rikoslaissa on selkeä puute, joka on korjattava. Istanbulin sopimuksen mukaisista raskauttavista seikoista on säädettävä selkeästi rikoslaissa, Hiltunen sanoo.
Hiltusen mukaan naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa vakava ihmisoikeusongelma. Joka kolmas parisuhteessa olleista naisista on kokenut fyysistä väkivaltaa.
Selvityksessä käsiteltiin 80 käräjä- ja hovioikeuden tuomiota, joissa oli yhteensä 200 rikossyytettä. Suurin osa tapauksista oli parisuhdeväkivaltatilanteita. Vastaajista suurin osa oli miehiä ja asianomistajista naisia. Enimmäkseen tuomiot oli annettu vuosina 2024-2025.