Kuva: Shutterstock

Sinulle lapseni isä: "Olen toivonut, että ottaisit yhteyttä"

05.01.2020 18:15 - Reija Saarinen

Avoin kirje -sarjassa ihmiset kirjoittavat avoimesti ja rohkeasti asioista, jotka ovat jääneet sanomatta tai kuulematta.

"Tapasimme noin kuusi vuotta sitten. Ihastuit minuun heti. Piiritit minua viikkoja, lopulta suostuin lähtemään kanssasi treffeille. Siitä alkoi yhteinen elämämme. 

Noin neljä kuukautta myöhemmin huomasin olevani raskaana. Olimme molemmat uutisesta hämillämme, mutta silti ilahtuneita. Vauva oli alusta saakka rakkauslapsemme.

En tiedä mitä sitten tapahtui. Yllättäen aloit viettää entistä enemmän aikaa poissa kotoa. Kun työt loppuivat torstaina klo 16.00, ajoit viinakaupan kautta kotiin ja hävisit jonnekin. Et ollut enää se sama mies. 

Kun poikamme sitten syntyi, jäit isyyslomalle. Pidit lomaa kolme viikkoa. Noiden viikkojen aikana näin sinut selvänä ainoastaan aamuisin ennen puolta päivää. Minä hoidin vauvan yksin. 

Kuukaudet kuluivat, tuli uusivuosi. Vietimme sitä normaaliin tapaan kavereiden kesken. Minä join, sinun ei pitänyt. Olit luvannut sen minulle. Illan aikana tulit kuitenkin sanomaan minulle, että aiot juoda muutaman oluen. Meni noin 15 minuuttia ja näin sinut vahvassa humalassa.

En tiedä mitä tapahtui. Kun kysyin asiasta, huusit hakevasi lapsemme yksinhuoltajuutta. Minä hermostuin. Miksi sinä hakisit yksinhuoltajuutta, kun et ollut viettänyt poikamme kanssa kaksin aikaa koskaan yli kahta tuntia? Miksi sinulle, jolle alkoholi maistuu liikaakin, pitäisi myöntää lapsemme yksinhuoltajuus? Tilanne sai minussa aikaan vahvan ahdistuskohtauksen. Onneksi siskoni haki minut pois.

Olin silloin, ja olen edelleen lievästi masentunut. En uskalla puhua ihmisille, sinä sait sen aikaan. Minä olen kuitenkin se, joka sai lapsemme yksinhuoltajuuden, et sinä. Minä sain sen, koska olen sen ansainnut. En saanut sitä siksi, että haluaisin sinulle mitään pahaa.

Vaikka nyt kaikesta on kulunut jo vuosia, ajattelen sinua yhä. Olen toivonut, että ottaisit yhteyttä, mutta ikävä kyllä sinua ei ole kiinnostanut. 

Poikamme kyselee lähes päivittäin isästään. Olemme usein olleet tulossa käymään luonasi, mutta et ole ollut kotona. Oletko muuttanut pois? Oletko lopettanut juomista?

Aika ei ole parantanut haavoja. En ole antanut vielä anteeksi, mutta työstän sitä. Olen oppinut sen, että vaikka suhteessa olisi alussa kaikki järjettömän hyvin, voi kaikki yllättäen muuttua. Meilläkin oli hyvät kautemme. Jouduin kuitenkin olemaan liian paljon yksin. Niinä hetkinä olisin kaivannut tukea, sinun tukeasi.

Poikasi äiti"

Lue kaikki aikaisemmat avoimet kirjeet täältä.

Lähetä meille avoin kirjeesi osoitteeseen reija.saarinen@bauermedia.fi. Voicen toimitus pidättää oikeuden muokata kirjeitä ja päättää itse niiden julkaisusta. Julkaistut kirjeet julkaistaan aina nimettöminä.

Lue myös: Sinulle äiti: "Olen kiitollinen siitä, että nyt tiedän, millainen äiti en koskaan halua olla"

Lue myös: Sinulle veljeni, jota en koskaan tavannut: "Poismenosi on vaikuttanut elämääni paljon"

Lue myös: Sinulle, joka korjasit minut: Kun saimme kuulla sinulla olevan vain vuosi elinaikaa, aloimme elää

Kilpailut

Uusimmat