Kela tiedottaa lihavuuslääkkeiden käytön olevan hurjassa kasvussa Suomessa.
Kelan mukaan lihavuuslääkkeitä käyttää jo yli 100 000 suomalaista, ja käytön kasvu jatkuu erittäin voimakkaana.
Erilaisten lihavuuden hoitoon ja painonhallintaan käytettävien lääkkeiden käyttö on kasvanut läpi koko 2020-luvun. Vuonna 2025 lihavuuslääkkeitä osti kaiken kaikkiaan lähes 108 000 henkilöä, joka oli peräti 43 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024.
Lue myös: Onko berberiini luonnollinen Ozempic kuten some väittää? Tutkimus paljasti paljon
Lue myös: IL: Ozempicin hinta laskee hurjasti – vaan kuinka käy meillä?
Vuonna 2020 vastaava luku oli vajaat 7000 henkilöä, eli viime vuoden käyttäjämäärä oli tähän verrattuna 16-kertainen.
Kelan mukaan kasvun taustalla on etenkin potilaiden itse kustantaman semaglutidin käytön lisääntyminen.
– Lihavuuslääkkeiden käyttö yleistyy nyt erittäin nopeasti. Lääkehoidon rinnalla on välttämätöntä vahvistaa myös pitkäjänteistä elämäntapahoitoa, jonka pitää aina olla osa lihavuuden hoitoa, sanoo Kelan asiantuntijalääkäri, dosentti Pia Pajunen tiedotteessa.
Tällä hetkellä lihavuuslääkkeitä käyttävät eniten 45-65-vuotiaat, jotka muodostavat yli puolet (54 prosenttia) kaikista lihavuuslääkkeiden käyttäjistä. Käyttö on kuitenkin kasvussa lähes kaikissa aikuisten ikäryhmissä.
Noin 70 prosenttia lihavuuslääkkeiden käyttäjistä on naisia ja noin 30 prosenttia miehiä.
Vuonna 2025 suomalaiset ostivat lihavuuslääkkeitä yhteensä 90 miljoonalla eurolla. Tästä potilaiden maksaman käytön osuus oli 84 miljoonaa euroa, eli 93 prosenttia.
Sairausvakuutuksesta lihavuuslääkkeiden käyttöä korvattiin yhteensä 6 miljoonalla eurolla 17 000 henkilölle.
Lue myös: Ozempicin käyttäjiä varoitetaan jälleen uudesta, vakavasta haittavaikutuksesta
Lue myös: Lola Odusoga ei aio käyttää Ozempicia tai rypistyä, vaan olla antisosiaalisempi ja tehdä Onlyfansia
Ainoat lihavuuden lääkehoidot, joista lääkekorvauksia maksettiin, ovat liraglutidi sekä bupropionin ja naltreksonin yhdistelmävalmisteet. Semaglutidin käyttöä korvataan toistaiseksi ainoastaan tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Semaglutidia käytetään kuitenkin selvästi enemmän potilaan itse maksamana lihavuuslääkkeenä kuin tyypin 2 diabeteslääkkeenä.
– Lihavuuslääkkeiden käytön kasvua hillitsee pääasiassa niiden hinta. Tällä hetkellä vain kaksi lääkettä on korvattavia lihavuuden hoidossa, ja niiden käyttö on vähäistä. Korvattavuus vaikuttaa kalliiden lääkkeiden käyttöön merkittävällä tavalla, sanoo Kelan erikoistutkija Terhi Kurko.
62 prosenttia, eli noin kaksi kolmasosaa lihavuuslääkeresepteistä kirjoitettiin yksityisellä sektorilla vuonna 2025.
Kelan mukaan lihavuus on verenpainetaudin ja diabeteksen tavoin pitkäaikaissairaus, jota tulisi hoitaa pitkäkestoisesti, suunnitelmallisesti ja moniammatillisesti. Lääkehoito on vakiintumassa yhä keskeisemmäksi osaksi lihavuuden hoitoa, ja osalla potilaista se voi tukea elintapamuutosta. Lihavuuslääkehoidon tueksi tarvitaan kuitenkin aina elintapahoitoa ja säännöllistä seurantaa.
Pysyvät laihtumistulokset lihavuuslääkkeiden avulla edellyttävät tiedotteen mukaan pitkäaikaista, jopa pysyvää käyttöä. Tutkimusten mukaan moni kuitenkin uskoo, että omalla kohdalla riittää lyhytaikainen, kuurimainen käyttö, ja jopa puolet keskeyttää käytön ensimmäisen vuoden aikana. Lihavuuslääkkeen käytön lopettaminen johtaa Kelan mukaan painon palautumiseen lähtötasolle keskimäärin reilussa puolessatoista vuodessa.