Päivä pitenee, ilmat lämpenevät ja luonto herää jälleen talviunestaan.
Samalla aktivoituvat myös monen mielestä epämiellyttävät luontokappaleet, kuten puutiaiset.
Turun yliopiston tiedotteen mukaan puutiaiskausi on jo käynnistynyt eteläisessä Suomessa sekä Ahvenanmaalla, ja punkkien herätysliike etenee lumipeitteen väistymisen ja lämpötilojen kohoamisen myötä yhä pohjoisemmaksi.
Lue myös: Asutko riskialueella? Punkkirokote annetaan jatkossa yhä useammalle maksutta
Lue myös: Punkkirokotesarja jää monilta kesken tai kokonaan ottamatta: "Ei johdu tietämättömyydestä"
Ja koska puutiaiset aktivoituvat, havahtuu myös niiden levittämien tautien riski.
Taudinaiheuttajia selvittääkseen tutkijat pyytävätkin kansalaisia lähettämään puutiaisia tutkittavaksi Turun yliopistolle.
– Puutiaiset kantavat taudinaiheuttajia tasaisesti läpi aktiivisuuskauden, eli myös kevään ensimmäisistä puutiaisista noin viidesosa kantaa Borrelia-bakteereita. Puutiaisia on kuitenkin tavallisesti eniten liikkeellä touko-kesäkuussa ja elo-syyskuussa, joten riski on silloin korkeimmillaan, toteaa puutiaistutkija, dosentti Jani Sormunen.
Tiedotteen mukaan Suomen puutiaiset kantavat borrelioosia aiheuttavien Borrelia-bakteereiden ja puutiaisaivotulehdusta aiheuttavan viruksen (TBE-virus) lisäksi myös lukuisia muita, osoitettuja tai epäiltyjä taudinaiheuttajia.
Lue myös: Tiesitkö, että punkin puremasta voi seurata myös allergia muun muassa lihalle?
Lue myös: Ethän usko yleisiä punkkimyyttejä? Lue hyödylliset faktat
Turun yliopisto pyysi punkkipostia myös vuonna 2015, jolloin he vastaanottivat lähes 20 000 puutiaista. Tuolloin tutkittujen taudinaiheuttajien joukossa oli vielä silloin varsin huonosti tunnettu puutiaisten kantama bakteeri, Neoehrlichia mikurensis.
Viimeisen vuosikymmenen aikana bakteerin aiheuttamia tautitapauksia on todettu enenevissä määrin ympäri Euroopan. Suomessa ensimmäinen tautitapaus todettiin vuonna 2024.
Neoerhlichian lisäksi ensimmäinen aikuinen Hyalomma-puutiainen havaittiin Helsingistä niin ikään vuonna 2024. Kyseessä on Välimeren seudulla elävä puutiaislaji, jonka nuoruusvaiheita saapuu keväisin Suomeen muuttolintujen mukana.
Lämpenevät kesämme mahdollistavat meille saapuvien nuorten puutiaisten kehittymisen aikuisiksi, jotka lähtevät taas etsimään veriateriaa ja voivat levittää kantamiaan taudinaiheuttajia eteenpäin. Laji tunnetaan erityisesti vakavaa Krimin-Kongon verenvuotokuumetta aiheuttavan viruksen välittäjänä.
Tänä vuonna järjestetään uusi kansalaiskeräys, jonka myötä pyritään päivittämään tutkijoiden tiedot meillä esiintyvistä puutiaislajeista ja taudinaiheuttajista.
Lue myös: Äiti jakoi varoittavan kuvan tyttärestään – tarkkaile näitä merkkejä borrelioosin varalta
Lue myös: Annan, 19, elämä muuttui täysin punkin pureman jälkeen – kauheat kivut tekevät työnteosta mahdotonta
Keräystä varten on pystytetty Punkkipankki-sivusto, www.punkkipankki.fi. Sivustolla on ohjeet näytteiden lähettämistä varten ja kartta, johon sivustolle kirjatut näytteet ilmestyvät. Sivustolla on mahdollisuus ilmoittaa näytetiedot sähköisesti, jolloin yliopistolle lähettävään kirjeeseen voi liittää vain sivustolta saadun, lähetyskohtaisen koodin. Näytteitä on kuitenkin mahdollista lähettää myös suoraan kirjeitse, jolloin mukaan pyydetään mahdollisimman tarkkaa kuvausta löytöpaikasta.
Puutiaiset voi laittaa kirjekuoreen alumiinifoliotaitoksen tai suljettavan pussin (esim. Minigrip-pussi) sisään, joista ne eivät pääse karkaamaan. Kirjeet voi lähettää osoitteeseen:
Punkkipankki
Biologian laitos
20014 Turun yliopisto