Suomalaiset rakennukset saattavat edelleen sisältää menneiltä vuosilta tuttua vaarallista ainetta, jota on käytetty rakennusmateriaalina. Uuden tutkimuksen mukaan ongelma on edelleen laajasti läsnä rakennuskannassa.
Pohjoismaissa toimiva kiinteistöjen elinkaaren asiantuntijayritys Sustera teki tutkimuksen, jossa tarkasteltiin asbestin esiintyvyyttä suomalaisissa rakennuksissa. Asbestia hyödynnettiin pitkään rakennusmateriaalina sen erinomaisten ominaisuuksien vuoksi.
Materiaali kestää hyvin kuumuutta, se toimii tehokkaana lämmön- ja sähköneristeenä ja parantaa tilojen akustiikkaa. Sitä käytettiin esimerkiksi putkieristeissä, ruiskutetuissa eristeissä, tasoitteissa, kiinnitys- ja saumauslaasteissa, maaleissa, liimoissa ja erilaisissa rakennuslevyissä. Asbestia on myös ilmanvaihtokanavissa, muovimatoissa, kaakeleissa, vinyylilaatoissa, palokatkoissa, ovissa, proppausmassoissa sekä katto- ja julkisivumateriaaleissa.
Suomessa asbestia hyödynnettiin rakentamisessa 1920-luvulta 1990-luvulle saakka. Vaarallisin asbestityyppi, krokidoliitti, kiellettiin jo vuonna 1976. Kaiken asbestin käyttö lopetettiin kokonaan vuonna 1994, ja uudisrakentamisessa siitä luovuttiin jo vuonna 1987. Silti siitä ei ole päästy vieläkään eroon.
Susteran tuoreen selvityksen mukaan asbestia on edelleen huomattavan monessa suomalaisessa rakennuksessa, ja tutkituista kohteista peräti 72 prosentissa löytyi vähintään yksi asbestipitoinen materiaali. Tutkimuksessa analysoitiin 1 808 materiaalinäytettä vuosilta 2019–2024.
Eniten asbestia sisältäviä materiaaleja löytyy rakennuksista, jotka on rakennettu vuosina 1963–1979. Selvityksessä löytyi myös krokidoliittia kuudesta kohteesta, ja lähes kaikki krokodiliittihavainnot liittyivät 1960-luvulla rakennettuihin kiinteistöihin, ja useimmiten kuitusementtilevyihin.
Suomessa on arviolta noin 1,1 miljoonaa ennen vuotta 1994 valmistunutta rakennusta ja yhteensä noin 2,2 miljoonaa asuntoa, joissa saattaa edelleen olla asbestia.
– Tulokset vahvistavat, että asbestia esiintyy yhä laajasti rakennuksissa. Kartoituksen teettäminen on paras tapa ehkäistä altistumista ja varmistaa turvallinen elinympäristö ja turvallinen rakenteiden purku, sanoo Susteran sisäilma-asiantuntija Petri Nevalainen.
Asbesti on hengitettynä erittäin vaarallista ja voi aiheuttaa muun muassa keuhkosyöpää, asbestoosia eli pölykeuhkosairautta ja keuhkopussin sairauksia. Riski syntyy, jos materiaali rikkoutuu ja kuidut leviävät ilmaan. Ehjänä rakenteissa oleva asbesti ei heikennä sisäilmaa.
– Joka neljännessä kohteessa havaittiin rikkinäisiä asbestipitoisia materiaaleja. Altistuminen oli vähäistä materiaalien sijainnin vuoksi, mutta löydökset vaativat korjaustoimenpiteitä. Erityisesti vanhojen talojen putkieristeiden kuntoon kannattaa siis kiinnittää huomiota, Nevalainen kertoo.
Lain mukaan kaikkiin ennen vuotta 1994 rakennettuihin taloihin on tehtävä asbestikartoitus ennen purku-, korjaus- tai kunnossapitotöiden aloittamista, ja purkutyöt saa suorittaa vain luvan saanut yritys. Kartoituksen ja oikeaoppisen purkutyön järjestäminen on rakennuttajan vastuulla.