Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM), Biotekniikan instituutin ja lääketieteellinen tutkimuslaitos Minervan yhteistyönä tehtiin suomalaisiin kaksosiin perustuva tutkimus.
Tutkimuksessa oli lähes 15 000 osallistujaa, jotka aloittivat vastaamaan tutkimuksen kyselyihin jo vuonna 1975. Heidän elämänkulkuaan on seurattu tähän päivään asti. Heidän avullaan saatiin selville, kuinka lasten lukumäärällä ja raskauksien ajoituksella on yhteys biologiseen vanhenemiseen.
Lue myös: Tutkimus: endometrioosia sairastavat naiset pärjäävät töissä ja opinnoissa usein muita heikommin
Tulosten mukaan pisimpään vaikuttavat elävän ne naiset, joilla on 2–3 lasta. Myös raskauksien ajoituksella on tässä väliä. Ne naiset, jotka saivat lapsensa 24–38-vuotiaana, vanhenivat hitaimmin.
Tutkimuksessa havaittiin myös yhteys lyhyempään elinikään ja kiihtyneeseen biologiseen vanhenemiseen, jos naisella oli yli neljä lasta.
– Evoluutiobiologisesti ajateltuna eliöiden resurssit, kuten aika ja energia, ovat rajallisia. Kun suuri määrä energiaa investoidaan lisääntymiseen, se on pois elimistön ylläpidosta ja korjausmekanismeista, mikä voisi madaltaa elinikää, kertoo tutkimuksen toteuttanut väitöskirjatutkija Mikaela Hukkanen.
Tutkimuksessa ilmeni erikoinen lapsettomiin naisiin liittyvä asia
Tuloksissa ilmeni myös yllättävä asia, joka koski lapsettomia naisia. Heidän vanhenemisensa todettiin olevan nopeampaa kuin muutaman lapsen saaneiden. Sen arveltiin liittyvän elintapoihin ja terveydellisiin tekijöihin, mutta niiden vaikutusta ei pystytty täysin kontrolloimaan.
Tutkimusryhmä haluaa painottaa, että tulokset ovat yleistettävissä ainoastaan väestötasolla, eikä niiden perusteella voida osoittaa syy–seuraussuhteita tai antaa yksilöllisiä suosituksia lisääntymisiässä oleville naisille. Se ei myöskään ole tutkimuksen tavoite. Lisäksi tutkimusajanjakson jälkeen perherakenteissa on tapahtunut muutoksia. Esimerkiksi syntyvien lasten määrä on vähentynyt ja ensisynnyttäjien keskimääräinen ikä on noussut.
– Yksittäisen naisen ei siis kannata pohtia tai muuttaa omia suunnitelmiaan tai lapsitoiveitaan näiden tutkimustulosten vuoksi, kertoo tutkimusta johtanut dosentti Miina Ollikainen.
*Tutkimuksen tulokset on julkaistu Nature Communications -tiedelehdessä. Ne perustuvat lähes 15 000 vuosina 1880–1957 syntynyttä kaksosnaista kattavaan seurantatutkimukseen.