Suomessa tyypin 2 diabetesta sairastaa noin 400 000 ihmistä. Precision Clinical Medicine -lehdessä joulukuussa 2025 julkaistu laaja katsaus kertoo, millaisia muita vaikutuksia diabeteslääkkeillä on kuin verensokerin hallinta.
Suomessa hyvin yleinen diabeteslääke, metformiini, nousi katsauksessa esiin monipuolisilla vaikutuksillaan. Sen havaittiin olevan yhteydessä pienempään syöpäriskiin.
Tutkijoiden mukaan metformiini voi estää kasvainten kasvua muuttamalla syöpäsolujen elinympäristöä. Lisäksi se näyttää tehostavan elimistön omaa immuunipuolustusta syöpää vastaan sekä vaikuttavan suoraan solujen jakautumiseen ja verisuonten muodostumiseen kasvaimissa.
Syöpäsolut tarvitsevat runsaasti energiaa jakaantuakseen nopeasti. Metformiini vaikuttaa solujen energiatalouteen heikentämällä mitokondrioiden toimintaa, mikä vähentää energian tuotantoa ja voi hidastaa solujen kasvua ja jakautumista.
Erityisen lupaavia tuloksia on saatu metformiinin kyvystä pienentää paksusuoli- ja maksasyövän riskiä. Sen sijaan vaikutukset rintasyöpään ovat edelleen epävarmoja.
Vastaavia vaikutuksia on saatu GLP-1-tyyppisistä diabeteslääkkeistä, joita käytetään nykyisin usein myös laihdutukseen sekä SGLT2-tyyppisistä diabeteslääkkeistä kuten Jardiance. Vaikutukset eivät johdu ainoastaan laihtumisesta tai verensokerin tasaantumisesta, vaan lääkeaineilla on suoria vaikutuksia solujen väliseen viestintään.
Tutkimusta johtanut tohtori Linong Ji Pekingin yliopistosta muistuttaa, että vaikka tulokset ovat mielenkiintoisia, näyttö on vielä osittain ristiriitaista.
– Tämä katsaus valottaa niitä monimutkaisia mekanismeja, joiden kautta nämä lääkkeet voivat vaikuttaa syövän etenemiseen. Näyttö on kuitenkin vielä ristiriitaista, ja meidän on jatkettava tutkimuksia näiden lääkkeiden pitkäaikaisvaikutuksista syöpäpotilailla sekä mahdollisuuksista kehittää näihin löydöksiin perustuvia täsmähoitoja, Ji toteaa.
Biohakkerit ja pitkäikäisyydestä kiinnostuneet ovat käyttäneet metformiinia jo vuosia. Lääkkeen uskotaan matkivan paaston hyödyllisiä terveysvaikutuksia aktivoimalla AMPK-entsyymiä, mikä edistää solujen puhdistusprosessia eli autofagiaa ja voi siten hidastaa biologista ikääntymistä. Lääkettä tutkitaan parhaillaan mahdollisena ikääntymisprosesseihin vaikuttavana hoitona.
Lue myös: Varoitus limsojen ja tuoremehujen lipittäjille – yli puolen miljoonan ihmisen tiedot analysoitiin
Lähde: SciTechDaily, Terveyskylä, Nature