Tekoäly on tullut keskuuteemme jäädäkseen.
Sen käyttö yleistyy kaiken aikaa, ja valokuvien tai videoiden erottaminen aidosta kuvamateriaalista alkaa olla jo paikoin haasteellista.
Kaikki tekoälyllä tuotettu materiaali ei ole mullistavaa ja epätodellista, vaan sillä tuotetaan valtavasti myös aivan tavalliselta tuntuvaa sisältöä, kuten sosiaalisessa mediassa kiertäviä eläinvideoita.
Lue myös: Uusi suomalaispalvelu tukee lähisuhdeväkivallan uhreja – hyödyntää tekoälyä
Vaikka on helppo ajatella AI-videoiden tuotannon keskittyvän teknologia- ja media-alan yrityksiin, tekoälysisältöä tuottavat yhä useammin aivan tavalliset ihmiset. Monen sosiaalisen median syöte vilisee tekoälyllä tuotettua kuvaa, eikä katsoja välttämättä edes tajuaa asiaa.
Annan artikkelissa Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen antaa vinkkejä siitä, kuinka tekoälysisällön voi helpommin erottaa omasta uutisvirrastaan.
Ensimmäiseksi hän kehottaa kiinnittämään huomiota yksityiskohtiin ja taustaan. Äkkiseltään tavalliselta näyttävästä kuvasta saattaa tarkemmassa tarkastelussa paljastua omituisia yksityiskohtia, kuten ylimääräisiä sormia tai kaksi saman puolen raajaa.
Myös esimerkiksi ihmisen iho voi näyttää epäilyttävän sileältä tai eläimen turkki ”liian” pehmeältä.
Taustalla saattaa olla suuriakin vääristymiä esimerkiksi linjojen jatkuvuudessa.
Toinen tekoälyltä haiskahtava merkki ovat valaistukseen ja varjoihin liittyvät epäjohdonmukaisuudet. Kun valo tulee yhdeltä puolelta, ei varjo voi kohdistua samaan suuntaan. Toisinaan tekoällin tekosista puuttuvat varjot kokonaan, tai niitä saattaa olla liikaa.
Lue myös: Aikuisilta salattu lasten maailma: kuvailevat tekoälyä ystäväksi ja jopa seurustelukumppaniksi
Lue myös: Yhä useampi suomalainen käyttää tekoälyä työnhaussa – siinä on kuitenkin riskinsä
Kolmas Toivosen neuvo on katsojan oma tunne. Jos videossa tuntuu olevan jotakin kummallista, se saattaa hyvinkin olla tekoälyvideo, vaikkei tarkalleen osaisikaan määritellä, mikä tunteen aiheuttaa.
Tällaisia merkkejä voivat olla vaikkapa oudot kehon tai kasvojen liikkeet tai henkilön sanomat omituiset asiat.
Toivonen muistuttaa, että tekoälytyökalut kehittyvät huimaa vauhtia, ja niiden tuottama sisältö muuttuu hetki hetkeltä realistisemmaksi. Siksi hänen mukaansa ei pidä keskittyä etsimään vain edellä mainittuja virheitä.
Hän neuvoo mieluummin kysymään itseltään, voiko kyseinen video tai kuva olla totta sisältönsä puolesta. Tarkkaa harkintaa kannattaa käyttää erityisesti voimakkaan tunnereaktion herättävän materiaalin kohdalla.