Venäjän ja Yhdysvaltojen johtajat olisivat saattaneet harkita sotaretkiään uudemman kerran, jos he olisivat perehtyneet sotatieteelliseen tutkimukseen, sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö uskoo. Kriisinhallintaveteraani Käihkö arvioi Yliopisto-lehdessä, että sekä Vladimir Putinin hyökkäys Ukrainaan että Donald Trumpin isku Iraniin perustuivat virhearvioille.
Käihkön mukaan suurvaltojen johtajilla on virheellisiä käsityksiä. He saattavat esimerkiksi uskoa, että sota saadaan nopeasti päätökseen. Lisäksi yllätysetua yliarvioidaan kuvittelemalla, että vihollisen vastarinta murskataan kertaheitolla.
Yhdysvaltojen toimintaa Iranissa Käihkö pitää silmiinpistävänä virheenä:
– Yhdysvaltojen hyökkäyksestä tekee vielä tyhmemmän se, että 50 vuotta on sanottu, että Hormuzinsalmi menisi tällaisessa tilanteessa kiinni. Yllättäen se sitten meni.
Lue myös: Valtioneuvosto: Toimi näin jos havaitset tai löydät epäilyttävän droonin – äläkä tee tätä virhettä
Käihköllä oli esittää myös karu tilastofakta.
– Vain noin puolet hyökkäyssodista onnistuu, ja mitä lähemmäs nykypäivää tullaan, sitä harvemmin ne ovat onnistuneet. Yksi syy hölmöille sodille lienee se, että presidentit ovat ympäröineet itsensä pääosin papukaijoilla. Neuvonantajissa tulisi aina olla myös opposition edustajia, Käihkö sanoo.
Suomen tiedekustantajien liitto valitsi vastikään Käihkön tuoreen teoksen 10 oppia sodasta (WSOY) Vuoden tiedekirjaksi. Sotatieteilijän teos tarkastelee, mitä sodista voidaan todella oppia.
Käihkö käsittelee kirjassa Ukrainan sodan kautta sodankäynnin keskeisiä kysymyksiä, kuten miksi konfliktit venyvät vuosien mittaisiksi, miksi rauha ei aina tarkoita väkivallan loppua ja miksi sota voi joskus näyttäytyä vähiten huonona vaihtoehtona.
Lue myös: Viljan ja perunan viljely kriisissä – Iranin sota uhkaa suomalaisen ruoan tuotantoa
Lähde: Helsingin yliopisto, WSOY