Vailla vakinaista asuntoa ry (VVA) kertoo, että vuoden 2024 lopulla maassamme oli 3 806 asunnotonta. Heistä 2979 oli miehiä, 827 naisia, 555 nuoria, 794 maahanmuuttajia ja 110 perheitä ja pariskuntia, joissa 116 lasta.
Suomessa asunnottomaksi luokitellaan ihminen, joka nukkuu ulkona tai ensisuojissa, asuu asuntoloissa, majoitusliikkeissä tai erilaisissa laitoksissa, majoittuu tilapäisesti sukulaisten ja tuttavien luona tai vapautuva vanki, jolla ei ole tiedossa asuntoa.
Lue myös: Asunnottomuus kasvoi ensi kertaa yli 10 vuoteen – selvitys nostaa esiin pääasialliset syyt
Lue myös: MTV: Entinen huumeidenkäyttäjä Jonttu auttaa nyt muita: ’Ystäviäni on asunnottomina ja käyttäjinä’
VVA:n mukaan tilastoihin tulee suhtautua suuntaa antavina, sillä asunnottomuudesta on vaikeaa saada tarkkaa tietoa.
Yli puolet Suomen asunnottomista on pääkaupunkiseudulla, jossa asunnottomuuden riskiä lisäävät korkeat vuokrat ja pula kohtuuhintaisista asunnoista.
VVA:n palvelupäällikkö Jussi Lehtonen kertoo Iltalehden artikkelissa asunnottomuuden olevan karua elämää. On kuluttavaa miettiä koko ajan, missä voi levätä lämpimässä. Helsingissä heitä on tälläkin hetkellä satoja.
Lue myös: ”Pienituloisille pahaa joulua” – Riikka Purran mukaan toimeentulotuki on karannut käsistä
Lue myös: 20 vuoden huumehelvetistä selviytynyt Riikka auttaa nyt muita ja kertoo, millaista on olla koditon
Helsingin kaupungin palvelut ovat lisänneet hätämajoituspaikkojen ja väliaikaismajoitusten määrää, mutta tulijoita on jatkuvasti enemmän, kuin pystytään vastaanottamaan. Tämä johtuu asunnottomien määrän kasvusta.
IL:n artikkelin mukaan yöstä selviää, mikäli lämpötila on yli -5 astetta. Silloin liikuskelemalla ympäriinsä voi pysytellä lämpimänä, tai voi majoittua hetkeksi peittojen kanssa suojaisaan paikkaan.
Pakkasen kiristyessä -10 asteeseen tai sen alle muuttuu paikoillaan oleminen ulkona mahdottomaksi.
Tällä hetkellä asunnottomien paleltumia tai pakkaskuolemia ei tilastoida. Lehtonen uskoo, että Helsingissä paleltumalla kuolemiselta suojelee tiivis asutus ja tiheä palveluverkosto. Pelastushenkilökunta on nopeasti paikalla tarvittaessa.
Vuoden 2018 Ilta-Sanomien artikkelissa sosiaaliohjaajat Miia Pikkarainen ja Minna Oikarinen kertoivat nähneensä vuosien varrella etsivässä lähityössä esimerkiksi paleltumien vuoksi tehtyjen amputointien takia puuttuvia varpaita.
– Jos lämpötila laskee kylmemmäksi kuin kymmenen pakkasastetta, niin tietenkin siinä on aina paleltumisvaara. Se on terveyden kannalta se suurin riski ja iso uhka. Varsinkin jos on päihtynyt ja vaikka sammuu hankeen, niin siinä voi jo kuolla kylmyyteen.