Korkeakoulutettujen ja korkeakouluopiskelijoiden palkansaajakeskusjärjestö Akava esittää uudistusta pysyvän oleskeluluvan myöntämisprosessiin.
Akava esittää, että nopeampaan pysyvän oleskeluluvan saamiseen luotaisiin uusi pisteytykseen perustuva väylä, joka täydentäisi Akavan mukaan nykyistä järjestelmää ja helpottaisi kansainvälisten osaajien juurtumista Suomeen.
Lue myös: Kela ei jatkossa maksa asumisperusteisia etuuksia maassa laittomasti oleville
Lue myös: Wille Rydman kritisoi värikkäin sanankääntein tavoitetta 45 000 maahanmuuttajasta
– Suomen pitkän aikavälin kasvu edellyttää osaavaa työvoimaa myös ulkomailta. Nykyinen pitkälti työnantajavetoinen maahanmuuttojärjestelmä vastaa ensisijaisesti lyhyen aikavälin työvoimatarpeisiin. Katsomme Akavassa, että työperusteista maahanmuuttoa tulisi tarkastella vahvemmin pitkän aikavälin kasvupolitiikan välineenä, sanoo Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren tiedotteessa.
– Tarvitsemme päätöksiä, joilla Suomi kykenee kilpailemaan kansainvälisistä osaajista ja toimia, joiden avulla pidämme heidät täällä. Ilman osaamista Suomi pysähtyy, jatkaa Löfgren.
Akavan esittämä pisteytysjärjestelmä perustuisi arvioon hakijan osaamisesta ja kotoutumispotentiaalista. Arvioinnissa otettaisiin huomioon tekijöitä, jotka tukevat Suomessa työllistymistä, edistävät kotoutumista sekä työelämän oikeudenmukaisuutta ja Suomen pitkän aikavälin kasvuedellytyksiä.
– Mallissamme pysyvä lupa olisi mahdollista saada jopa ensimmäisenä lupana ja sen pisteytyskriteeristö olisi joustava: jollakin kriteeristön osa-alueella voisi kompensoida toista osa-aluetta. Tässä mallimme eroaa nykyisistä pysyvän oleskeluluvan ehdoista, sanoo erityisasiantuntija Jutta Linna Akavan tiedotteessa.
Lue myös: Maahanmuutto Suomeen on laskussa
Lue myös: Maahanmuuttoon tulossa vuoden alusta rajuja tiukennuksia
Akavan mukaan pysyvän oleskeluluvan saaminen aikaisemmin vahvistaisi kansainvälisten osaajien psykologista turvallisuutta, lisäisi työmarkkinoiden joustavuutta sekä vähentäisi työnantajilta lupabyrokratian tuomaa hallinnollista taakkaa.
Linnan mukaan lyhyet aikarajat työttömyyden kohdatessa rajoittavat nykyisin työn takia Suomeen muuttaneiden kolmansien maiden kansalaisten oleskelua.
– Kun maahan muuttaneilla osaajilla on varmuus tulevaisuudestaan, he panostavat kielen oppimiseen ja verkostojen rakentamiseen sekä investoivat elämäänsä Suomessa. Se hyödyttää koko yhteiskuntaa, Linna summaa.
Akava korostaa tiedotteessaan, ettei pysyvä oleskelulupa yksinään takaa kotoutumista tai työllistymistä. Toimia edellytetään myös yhteiskunnalta.
Akavan mukaan erityisen tärkeää olisi kehittää kielten opiskelun mahdollisuuksia ja kielitaidon arviointia sekä parantaa ulkomailla hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Lisäksi yhteiskunnallisen asenneilmapiirin pitäisi tukea maahan muuttaneiden integroitumista.
Myös Keskuskauppakamari yhtyy Akavan näkemykseen omassa tiedotteessaan.
Lue myös: Suomen väkiluku jatkoi kasvamistaan maahanmuuton ansiosta – syntyvyys edelleen matalaa
Keskuskauppakamari nostaa omassa tiedotteessaan esiin kansainvälisten osaajien keskittymisen vahvasti kasvukeskuksiin, vaikka työvoiman tarve koskee koko maata.
– On erittäin tärkeää, että mahdollinen pisteytysmalli tukee osaajien sijoittumista myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Yritysten kasvun edellytykset on turvattava koko Suomessa. Samalla on hyvä tunnistaa, että alueilla ratkaisevaa ei ole pelkkä pisteytys, vaan se, miten julkinen ja yksityinen sektori yhdessä vastaanottavat tulijat ja rakentavat arkea, jossa ihmiset voivat tuntea paikan kodikseen, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.