Tutkijat ovat vuosikymmeniä pohtineet materiaalin vaihtoa Maan ja Marsin välillä. Viimeaikainen keskustelu Venuksen paksun pilvipeitteen mahdollisesta mikrobielämästä on herättänyt kysymyksen siitä, voisiko elämää siirtyä Maasta Venukseen.
Tuoreen tutkimuksen mukaan Maasta asteroiditörmäyksissä sinkoutunut materiaali on voinut päätyä Venuksen pilviverhoon ja mahdollisesti selviytyä siellä. Se tukee ajatusta panspermiasta, eli teoriasta, jonka mukaan elämä tai sen tarvitsemat ainesosat voivat kulkea avaruudessa asteroidien ja komeettojen mukana planeetalta toiselle.
Yhdysvaltalaisten JHUAPL-laboratorion ja Sandia National Laboratories -laitoksen tutkijat esittelivät asiaa koskevan mallinnuksen vuoden 2026 Lunar and Planetary Science Conference -tapahtumassa. He hyödynsivät tutkimuksessaan niin sanottua Venuksen elämänyhtälöä.
Lue myös: Venäjän raketteja muutetaan nyt lentäviksi mainostauluiksi – avaruusvirastolta rahat loppu
Venuksen elämänyhtälö muistuttaa monien tutkijoiden tietämää Draken kaavaa. Se arvioi elämän todennäköisyyttä kertomalla useita eri tekijöitä keskenään. Yhtälö on L = O × R × C, missä L tarkoittaa elämän todennäköisyyttä asteikolla 0-1, O todennäköisyyttä sille, että elämä sai alkunsa ja kotiutui Venukseen, R biosfäärin kykyä selviytyä ja vastustaa ympäristön muutoksia ja C todennäköisyyttä sille, että elinkelpoiset olosuhteet ovat säilyneet nykypäivään saakka.
Jotta Maasta lähtöisin oleva orgaaninen aines voisi siirtyä Venukseen, sen on selvitettävä raju asteroiditörmäys, avaruuden tyhjiö, äärimmäiset lämpötilat ja säteily. Tietokonesimulaatiot ja Maahan pudonneet meteoriitit ovat kuitenkin osoittaneet, että orgaaninen materiaali voi selvitä matkasta.
Tutkijoiden mallinnuksen perusteella Maasta on voinut planeettojen historian aikana siirtyä Venukselle suurten asteroiditörmäysten seurauksena satoja miljardeja soluja, joista merkittävä osa on voinut pysyä elinkelpoisina.
Vaikka suuria törmäyksiä tapahtuu nykyään harvoin, avaruudessa vaeltavan vanhan kiviaineksen suojissa Venuksen pilviin voi arvioiden mukaan päätyä edelleen jopa 100 elinkelpoista solua vuodessa. Yksistään viimeisen miljardin vuoden aikana soluja on voinut siirtyä Maasta Venukseen noin 20 miljardia kappaletta.
Vaikka malliin liittyy suuria epävarmuustekijöitä, se osoittaa, että panspermia Maan ja Venuksen välillä on teoreettisesti mahdollista. Jos tulevat avaruuslennot siis löytävät elämää Venukselta, on olemassa mahdollisuus, että se onkin peräisin kotiplaneetaltamme.
Lue myös: Ruotsalaiset tekivät huipputeknologisen puolustushankinnan Suomesta
Lue myös: Poliisi tutki valoilmiöta ja räjähdystä Ahvenanmaalla
Lähde: SciTechDaily