Kaunis kaamos ja kevyt koti-ikävä
Jos et tänä vuonna ehtinyt Habitare-messuille, niin ei hätää. Nappasin mukaani muutaman sisustusvinkin, joita sinäkin voit hyödyntää syyskotia sisustaessasi.
Minulla on ainakin kaksi kullanarvoista luottotuotetta, joille olen usein vaihtelun nimessä yrittänyt etsiä vaihtoehtoja, siinä kuitenkaan onnistumatta.
Oletko valmiina syksyyn? Omalla kohdalla arkeen palaaminen aiheuttaa vielä pientä haparointia, mutta eiköhän se vielä tästä... Aloitin totuttelun opettelemalla taas meikkaamaan.
On ihan ok olla väkisin suorittamatta megasuosittua Curly Girl -metodia, vaikka muut siitä vouhkaisivatkin.
Kurkkaa tästä muutama vinkki häitä varten, lopusta löydät suosittelulistan. Toivottavasti tästä on apua jollekin!
Vihdoinkin sain kuvat jonkinlaiseen järjestykseen ja nappasin sieltä "muutaman" piristämään kaamoksen keskelle. Reissu oli kaiken kaikkiaan upea ja säät suosivat meitä suurimmaksi osaksi - ei parempaa voisi toivoa! Tutustuimme ihaniin ihmisiin ja nautimme reissusta täysin (viini)siemauksin, jotta jaksamme taas painaa pitkät talvikuukaudet.
Lähdimme matkalle aivan villeinä. Tällä kertaa päätimme olla rohkeita ja tehdä asioita toisin, kokeilla uusia asioita, jotka normaalisti ohittaisimme. Eipä aikaakaan, kun saimme siihen mahdollisuuden, Itävallan puolella.
Nyt, nyt, kuulkaas! Luulin, että koko juttu oli unta, mutta ei se vain ollutkaan. Tällainen paikka on ihan oikeasti olemassa, kuinka mahtavaa. Suosittelen ehdottomasti tulevaisuuden matkakohteeksi!
Vajaassa viikossa olen kerennyt ihastelemaan kaamoksen upeita auringonlaskuja, kuunnellut ohjeita loukkaantuneen poron omatoimiseen lopettamiseen, roikkunut jääseinämän reunalla, peruuttanut autoni penkkaan, ravannut tunturia ylös alas ja kolannut lunta niin maan pirusti. Ja ikävöinyt Ruutia aivan kamalasti.
Vihdoin on koittanut se kohta opinnoista, jota olen odottanut pitkään! Viiden viikon harjoittelujakso pohjoisessa alkaa. Odotan innolla pääseväni näkemään ja kokemaan pohjoisen arkisen aherruksen ja elämäntyylin. Eikä kyllä yhtään huonolta vaikuta tuo tuleva harjoittelupaikkanikaan…
Ensimmäisenä koulupäivänä pistin merkille luokan takarivissä istuvan, tuimakatseisen ja tummatukkaisen nuoren naisen, joka asetteli sanojensa väliin yllin kyllin h-kirjaimia. Tämä lappilaiset juuret omaava, äidinkielen opettajana toimiva koulutoverini on Sinna, jonka kanssa olemme kerenneet niin riitelemään kuin ystävystymäänkin syvästi. Nyt on Sinnan vuoro kertoa omin sanoin, miltä peräpohjalaisen silmin tämä Liikosen touhuilu koulussa oikein vaikuttaa.
Oli marras, tumma ja harras, kun Kiljavan eräopasopiskelijat pakkasivat rinkkansa, jakaantuivat kahteen ryhmään ja lähtivät ensilumien aikaan viideksi päiväksi vaeltamaan Nuuksion kansallispuistoon. Nauru raikasi järviylängöillä, mutta kyyneliltäkään ei tällä reissulla vältytty. Ikimuistoinen matka.