Kuva: Anni Ruotsalainen

Metsistä metropoliin – yllätysvisiitti Amsterdamiin

30.10.2019 07:03 - Marjo Liikonen

Kirjoittaessani tätä tekstiä, istun lentokentällä ja hymyilen haikeana. Takana on mielettömän hauska viikonloppu lempikaupungissani Amsterdamissa ystävien kanssa. Muiden hommatessa lentolippuja, olin itse vakaasti sitä mieltä, ettei opiskelut anna periksi osallistua reissulle. Viime hetkillä kuitenkin vonguin opettajalta vapaapäivän, nappasin lentoliput ja lennähdin pari päivää myöhemmin perässä yllättämään tytöt. Parasta!

Kerroinkin jo aiemmassa postauksessa ystävistäni Hulluista Jakkupukunaisista. Yksi heistä on Jenna, joka vajaa pari vuotta sitten otti vastaan Amsterdamista unelmaduunin markkinointi- ja viestintäjohtajana.

Ihailen suuresti Jennan ammattitaitoa ja etenkin rohkeutta. Jenna otti pestin vastaan, vaikka oli vastarakastunut ja Suomeen jäi uunituore miesystävä . Välimatkasta huolimatta on ihailtavaa, että nämä sydänkäpyset ovat edelleen onnellisesti yhdessä ja suunnittelevat yhteistä tulevaisuutta.

Jenna <3

Vaikka tietysti on haikeaa ystävän muuttaessa muille maille, tarjoaa se myös loistavan mahdollisuuden lähteä kyläilemään luokseen.

Jenna hommasi ihanan asunnon kanaalin varrelta, jossa oli tarkoituksella tilaa myös vieraille.

Viime syksynä lensin Jennan luo tekemään etätöitä useammaksi päiväksi. Etätyö mahdollistaa ainutlaatuisen tilaisuuden ottaa etäisyyttä normi toimistoarkeen, lisätä luovuutta, hakea inspiraatiota ja keskittyä tekemiseen uudessa toimintaympäristössä. Ajatukset soljuivat, ideat lentelivät ja päivässä syntyi helposti useampikin presentaatio.

Illat oli ihana viettää lomamoodissa. Nauttia katujen tunnelmasta, syödä ulkona tai vain löhötä Jennan kanssa sohvalla ja ihastella kanaalista heijastuvia kaupungin valoja.

Joutsenperhe saapui Jennan kodin ulkopuolelle vierailulle. (kuva: Jenna Vaartimo)

Niin kaunis koti! (kuva: Jenna Vaartimo)

Amsterdamin tunnelmalliset illat. (kuva: Jenna Vaartimo)

Jenna kutsui meitä hullareita vierailemaan lokakuussa luokseen ja oli todella harmillista kieltäytyä kouluun vedoten. Niina ja Anni nappasivat lentoliput jo kesän päätteeksi ja itse nieleskelin pettymystäni. Kun sitten Jenna syksyllä kertoi irtisanoutuneensa ja palaavansa loppuvuodesta takaisin Suomeen, en enää kestänyt kiusausta. Opettajaltamme Padelta sain siunauksen vapaapäivälle ja buukkasin lennot.

Tytöt lensivät jo keskiviikkona Jennan luo ja oma lentoni oli vasta perjantaiaamuna. Jennalle toki kerroin etukäteen saapuvani perässä, mutta Niinalle ja Annille päätimme pitää homman yllätyksenä.

Yllätys onnistui täydellisesti!

Perjantaiaamuna klo 9.30 Jenna avasi asuntonsa oven ja hiivin olohuoneeseen, jossa unenpöpperöiset Niina ja Anni valmistelivat aamiaista. Hetken aikaa he tuijottivat tyhjällä katseellaan toivottaessani hyvää huomenta, kunnes rekisteröivät aivoissaan, että minä se todella olen. Riemunkiljahdukset kaikuivat asunnossa kun molemmat hyökkäsivät halaamaan ja tivasivat Jennalta, oliko tämäkin kokoajan huijannut heitä.

Anni, Jenna ja Niina nauttimassa veneretkestä.

Hullujen Jakkupukunaisten viikonloppu oli valmis alkamaan!

Lokakuu Damissa oli ollut sateinen, mutta nyt täydellinen, aurinkoinen keli helli meitä 15 asteen lämmöllään.

Kävimme kävelyllä Vondelparkin viehättävässä puistossa ja nautimme Foodhallenin lukuisista ruokakojuista. Illansuussa iski pieni matkaväsymys ja nukahdin sohvannurkkaan Frendien pauhatessa Netflixistä ja Annin asetellessa lämmintä vilttiä päälleni.

Koska Jenna on tosiaan palaamassa takaisin Suomeen, oli meillä myös tärkeä tehtävä tyhjentää asunnon viinivarastoja. Onnistuimme siinä mielestämme todella hyvin, vaikka pullonavaajana toimikin ruuvi ja vasara. Jotenkin jännästi likat olivat jo ennen tuloani onnistuneet kadottamaan oikean avaajan.

Viikonlopun aikana nautimme myös hyvästä ruuasta. Jenna oli buukannut meille ihan mahtavia ravintoloita kuten perulaisia makuja tarjoileva Nazka ja merellinen Mossel & Gin.

Jokaisen juomamakuun jotakin. (kuva: Jenna Vaartimo)

Foodhallenin ruokakojuista kerätty saalis. (kuva: Niina Aaltio)

Nautin suunnattomasti idyllisen suurkaupungin tunnelmasta, mutta huomasin myös valtavan hälyn keskellä tuntevani oloni aika epämukavaksi.

Nyt kun on tottunut rauhallisempaan ympäristöön ja luonnossa oleiluun, on esimerkiksi keskustan kohina ja avokonttorin häly vain kaukainen muisto. Täten täpötäysi ravintola tai ostoskadun tungos aiheutti sisäistä kakofoniaa.

Ostoskadut ja ihanat putiikit kovasti huutelivat lompakkoni perään, mutta olin jo ennalta päättänyt, että yhtäkään uutta vaatekappaletta en kotiini raahaisi. Noh, mukaan tarttui kyllä lopulta yksi t-paita, pipo, vihko ja joululahja kummitytölle.

Päiväkävely Vondelparkissa.

Metsässä on ihanaa, mutta niin on urbaaneissakin olosuhteissa.

Molempia kun saa sopivassa suhteessa, on balanssi kohdallaan. Rakastan matkustamista, mutta rakastan myös aina palata kotiin. Lempikaupunkejani on ehdottomasti Amsterdam ja Pariisi, koska niissä huokuu upea, historiallinen arkkitehtuuri ja taiteilijatunnelma.

Hullut Muuttomuulit Oy valmiina kotiinpaluuseen. (kuva: Jenna Vaartimo)

Tiputimme tyttöjen kanssa Jennan muuttolaukkuja liukuhihnalle, halasimme ja erkanimme kentällä eri suuntiin.

Tyttöjen lento lähtisi ihan pian, ja omaani olisi vielä muutama tunti aikaa, jonka saan hyvin kulutettua kynän ja paperin seurassa.

Iso kiitos vielä Jennalle vieraanvaraisuudestaan näinä kv-vuosinaan. Damin tukikohta oli ihana, mutta ihanampaa on saada tämä nainen taas takaisin saman valtion rajojen sisälle.

Matkaterveisin, Marjo

Kommentoi