Hypotalamuksessa sijaitsevat oreksiinia tuottavat hermosolut näyttävät olevan tärkeässä roolissa siinä, miten odotus palkkiosta muuttuu tavoitteelliseksi toiminnaksi.
Nagoyan yliopiston tutkijoiden johdolla tehdyn ja PNAS-tiedelehdessä julkaistun rottatutkimuksen mukaan oreksiinihermosolut säätelevät, kuinka paljon yksilö on valmis näkemään vaivaa saavuttaakseen palkkion.
Oreksiinin on aiemmin tiedetty vaikuttavan muun muassa vireystilaan ja energiankulutukseen. Tuore koeasetelma syventää ymmärrystä sen roolista motivaatiossa.
Lue myös: Mies piinasi ravintoloita ja ihmisiä tilaamalla satoja pitsoja – nyt odottaa tuomio
Tutkimuksessa havaittiin, että rottien oreksiinihermosolujen aktiivisuus kasvoi sen mukaan, kuinka paljon vaivaa eläimet joutuivat näkemään palkkion saadakseen.
Mitä enemmän palkkion eteen piti tehdä työtä, sitä voimakkaammin solut aktivoituivat. Aktiivisuus lisääntyi jo ennen palkkion saavuttamista ja pysyi korkealla myös silloin, kun palkkio jäi saamatta.
Tutkijat saivat lisänäyttöä oreksiinisolujen toiminnan vaikutuksesta motivaatioon säätelemällä niiden aktiivisuutta keinotekoisesti.
Kun soluja aktivoitiin keinotekoisesti, rotat työskentelivät ahkerammin ruokapalkkion eteen. Solujen toiminnan estäminen puolestaan sai rotat luovuttamaan aiemmin.
Oreksiini ei silti vaikuta toimivan täydellisenä motivaation määrän säätimenä. Solujen toiminnan vaimentaminen laski rottien motivaatiota, mutta oreksiinin lisääminen tietyn tason yläpuolelle ei enää kasvattanut motivaatiota vastaavassa suhteessa.
Lue myös: Tutkijat löysivät huomiotta jääneen mikromuovin lähteen merenpohjasta
Tutkijoiden tulokset viittaavatkin siihen, että oreksiinijärjestelmä ylläpitää motivaation kannalta tarvittavaa perustasoa.
Neurotieteilijä Hiroyuki Mizoguchin mukaan havainnot viittaavat mahdolliseen mekanismiin, joka muuttaa odotukset pitkäjänteiseksi toiminnaksi.
Ihmisellä on vastaavanlainen oreksiinijärjestelmä, ja motivaation häiriöt liittyvät läheisesti useisiin mielenterveyden haasteisiin, kuten masennukseen ja riippuvuuksiin.
Oreksiiniratojen tarkempi tuntemus voi tulevaisuudessa auttaa kehittämään parempia hoitomuotoja näihin ilmiöihin, vaikka tulosten soveltaminen ihmisiin vaatii vielä lisätutkimusta.
Lue myös: Itselleen nauraminen ei olekaan aina hyvä asia – tutkijoiden havainto yllättää
Lue myös: Tutkijat varoittavat: Tekoäly voi vähitellen muuttaa käytöstäsi – ja erikoisella tavalla
Lähde: ScienceAlert