Jos osaat nauraa omille mokillesi, siitä voi olla sinulle enemmän hyötyä kuin ehkä ajattelet.
Tutkimusten perusteella itselleen nauraminen voi nimittäin vahvistaa hyvinvointia ja ihmissuhteit, mutta huumorilla on myös kääntöpuolensa. Ratkaisevaa on se, nauraako itselleen hyväntahtoisesti vai kumpuaako huumori aidosta itseinhon tunteesta.
Lue myös: ”Meitä piti olla kahdeksan” – Vain elämää alkaa, mutta yksi artisteista puuttuu
Lue myös: Karita Tykkä julkaisi kauniin alastonkuvan – mukana tärkeä viesti
Tutkijat ovat pitkään olleet kiinnostuneita siitä, miten ihmiset suhtautuvat siihen, että heille nauretaan. Jo lapsuudessa suhtautumisella huumoriin voi olla merkitystä. Tutkimuksissa on havaittu, että lapset, jotka eivät pysty suhtautumaan kiusoitteluun rennosti, saattavat vetäytyä tai reagoida aggressiivisesti.
Kyky suhtautua itseensä kevyesti on yhdistetty parempaan psyykkiseen hyvinvointiin ja toimivampiin ihmissuhteisiin.
Kaikki itselleen nauraminen ei kuitenkaan ole samanlaista. Tutkijat ovat erottaneet esimerkiksi hyväntahtoisen itseironian ja niin sanotun itseään vähättelevän huumorin.
Jos ihminen tekee pilaa omista virheistään tavalla, joka auttaa häntä suhtautumaan vastoinkäymisiin kevyemmin, huumorista voi olla hyötyä. Jos vitsailu taas kumpuaa katkeruudesta tai aidosta itseinhon tunteesta, vaikutus voi olla päinvastainen.
Lue myös: S-ryhmän bonuksista hurja uutinen
Lue myös: Käveletkö huoneeseen ja unohdat heti, miksi menit sinne? Asiantuntija kertoo, mistä se voi johtua
Yllättävä havainto on se, että aiempi tutkimus on saattanut antaa itselleen nauramisesta liian kielteisen kuvan. Psykologi Sonja Heintz tutki ihmisiä, joiden huumori oli aiemmin luokiteltu itseään vähätteleväksi. Heidän ei kuitenkaan havaittu kärsivän odotetulla tavalla mielenterveysongelmista. Päinvastoin monet kertoivat, että itselleen nauraminen auttoi heitä käsittelemään epävarmuuksiaan ja luomaan yhteyden muihin ihmisiin.
Itselleen nauramisella voi olla hyötyä myös sosiaalisissa tilanteissa. Ihminen, joka pystyy suhtautumaan omiin pieniin kömmähdyksiinsä rennosti, voidaan kokea lämpimämpänä ja jopa pätevämpänä.
Erityisesti uusissa tilanteissa itseironia voi olla turvallinen tapa käyttää huumoria, sillä se ei samalla tavalla kohdistu toiseen ihmiseen. Myös esimerkiksi opettajien on havaittu hyötyvän tällaisesta huumorista, koska se on auttanut opiskelijoita suhtautumaan heihin myönteisemmin.
Tutkijoiden mukaan tärkeä raja kulkee siinä, miksi itsestään tekee pilaa. Jos omalle mokalle voi aidosti nauraa ja asian voi sen jälkeen päästää menemään, huumori voi auttaa ottamaan etäisyyttä vastoinkäymiseen. Sen sijaan jatkuva itsensä alentaminen muiden hyväksynnän saavuttamiseksi voi olla merkki siitä, ettei huumori kumpua hyvästä paikasta. Myös liiallinen itsensä vähättely voi kääntyä itseään vastaan.
Lähde: BBC