Monet paikannimet kertovat usein siitä, miten paikkoja on käytetty tai millaisia ne ovat olleet nimenantohetkellä, kerrotaan Ville Elorannan ja Lotta Jalavan tuoreessa Sana sanasta – Suomen kielen jäljillä -kirjassa (Tammi). Esimerkiksi Turun kaupunki perustettiin ikivanhalle kauppapaikalle, ja Turku taas on lainasana muinaisvenäjän kielen toria tarkoittaneesta turgu-sanasta. Ruotsinkielinen Åbo kuvaa sen sijaan kirjaimellisesti jokiasumusta ja viittaakin Aurajoen ympäristöön.
Entä, mistä tulee pääkaupunkimme nimi Helsinki?
”Helsinki-nimen taustalla taas saattaa olla mutkan kautta ajatellen merimaisemaan liittyvä sana, vaikka paikan nimeämisperuste ei mereen tai vesistöihin liitykään. Helsing(e)forsista on puhuttu jo 1500-luvulla, jolloin kaupunki sijaitsi vielä Vantaanjoen suulla. Suomenkielinen nimi Helsinki on ilmestynyt kuvioihin pikkuhiljaa 1700-luvulla ja vakiintunut kunnolla vasta 1800-luvulla”, kirjassa kerrotaan.
Pääkaupungin vanhat Helsing-paikannimet taas lienevät tuonut vuosisatoja sitten Suomeen siirtokunta, joka oli peräisin Ruotsin Hälsinglandista. Hälsingin kerrotaan tarkoittaneen Hälsinglandista kotoisin olevaa, ja asukkaannimen alkuosa on katsottu jonkinlaiseksi johdokseksi kurkkua tarkoittavasta hals-sanasta.
”Tällöin se olisi viitannut kielikuvana vesistön kapeikkoon samaan tapaan kuin kurkku nimessä Merenkurkku”, kirjassa todetaan.
Lue myös: Erinin uuden kappaleen nimessä on yksi Suomen inhotuimmista sanoista – ”Ei voinut jättää poiskaan”
Lue myös: Mitkä ovat Helsingin merkittävimmät homohistorialliset kohteet? Lähde mukaan kierrokselle