Onko jatkuva talouskasvu ainoa keino turvata suomalainen hyvinvointivaltio? Ei välttämättä, ainakaan jos uskoo Helsingin yliopistossa tarkastettavaa väitöstutkimusta.
Väitöskirjatutkija Laura Wimanin mukaan hyvinvointivaltion ja eläkejärjestelmän ylläpitäminen on mahdollista myös niin sanotussa nollakasvun taloudessa. Tutkimuksessa nollakasvulla tarkoitetaan tilannetta, jossa talous kasvaa keskimäärin alle prosentin vuodessa useiden vuosien ajan. Suomessa kehitys on ollut tämänsuuntaista vuoden 2008 jälkeen, eikä nopeaa käännettä ole näkyvissä.
Wimanin mukaan kasvu hyytyy jatkossakin muun muassa väestön ikääntymisen, energian heikon saatavuuden ja geopolitiikan jännitteiden vuoksi. Vihreän talouskasvun politiikkaopissa Wiman ei näe pelastusta.
Lue myös: Yleinen makeutusaine saattaa heikentää aivojen suojamekanismia ja lisätä aivoinfarktin riskiä
Lue myös: Kannabiksen käyttäjät voivat herätä stressaantuneena – vaikka aineen pitäisi rauhoittaa
Tutkimuksen mukaan hyvinvointiyhteiskunta voi säilyä pienen tai olemattoman kasvun aikakaudella kahdella keskeisellä ehdolla. Ensinnäkin politiikan tavoitteiksi tulisi talouskasvun rinnalle nostaa hyvinvointi ja ekologinen kestävyys.
Toiseksi julkisen vallan olisi tuettava työllisyyttä ja energiainvestointeja tilanteissa, joissa yksityinen sektori ei investoi riittävästi. Wimanin mukaan tällaisesta aktiivisesta teollisuuspolitiikasta on pitkälti luovuttu 1980-luvulta lähtien, ja myös Euroopan unionin säännöt ovat rajoittaneet sen käyttöä.
Wiman katsoo, että sekä talouskasvun puolustajilla että sen kriitikoilla on osittain oikeat lähtökohdat. Talous sisältää kasvuriippuvuuksia, jotka voivat lisätä työttömyyttä, mutta samalla jatkuva kasvu on ekologisesti ongelmallista. Väitöstutkimuksen mukaan hyvinvointivaltio on mahdollista sovittaa myös vähäisen tai olemattoman talouskasvun oloihin.
Wiman käsittelee myös Suomen eläkejärjestelmää. Se on tutkijan mukaan monia muita maita paremmin suojattu hitaan kasvun haitoilta.
Wimanin mukaan riippuvuudessa talouskasvusta on kyse enemmän poliittisesta kuin puhtaasti taloudellisesta ilmiöstä. Tutkija toivoo, että esimerkiksi Suomen Pankki, valtiovarainministeriö ja Eläketurvakeskus selvittäisivät tarkemmin nollakasvun vaikutuksia julkiseen talouteen.
Lue myös: Aivot kaipaavat tätä yllättävää asiaa enemmän kuin lepoa – moni aikuinen on unohtanut sen kokonaan
Lue myös: Leikkipuistossa kuohui Espoossa: nainen pyysi lapselle rauhaa keinua – mies löi
Lähde: Helsingin yliopisto