Kuva: Shutterstock

Kolumni: Jätin kuukaudeksi punaisen lihan ja kanan - asiantuntija kommentoi havaintojani

30.01.2022 12:15 - Lauri Kujanpää / lauri.kujanpaa@bauermedia.fi

Voice.fi:n toimittaja Lauri Kujanpää on syönyt lähes päivittäin lihaa koko ikänsä ajan. Nyt haasteen kautta kokeiltu lihaton kuukausi muutti elintapoja.

Lihansyönti on ollut osa elämääni jo 33 vuotta ja haastoinkin itseni kokeilemaan, kenties hieman avovaimoni vaikutuksella, miltä oikein tuntuu jättää kuukaudeksi pois sekä punainen liha että kana. Lehmänmaitotuotteet ja kalan tässä vaiheessa jätin ruokavalioon.

Kokeilun jälkeen otin myös yhteyttä ammattilaiseen, ja havaintojani "lihattomasta kuukaudesta" kommentoi Ruokailo-yrityksen perustaja, ravitsemustieteilijä sekä elintarviketieteiden maisteri Charlotta Hyttinen.

Voit kuunnella haastattelun alta tai suoraan Podplaysta.

Yksi ensimmäisistä asioista oli se, että kun kerroin kokeilustani lähipiirille, sain kommentteja mahdollisista puutostiloista sekä jatkuvasta väsymyksestä ja energiavajeesta. Hyttisen mukaan tietyt ennakkoluulot ovat hyvin yleisiä.

- Suurimmat ennakkoluulot ovat tulleet miehiltä, jotka ovat vaimon tai tyttöystävän kautta tulleet vegaaniruokakursseilleni. Myytit ovat sellaisia, että kasvisruoka ei maistu miltään, siitä jää nälkä ja siitä tulee ravintoaineiden puutos. Myös väite, että kasvisruokavalio ei sopisi esimerkiksi urheilijoille, ei pidä paikkaansa.

Energiatasoni pysyivät normaalilla tasolla ja urheillakin jaksoi. Nälkä kuitenkin vaivasi.

Olen tottunut syömään noin viisi kertaa päivässä ja hyvin säännöllisesti samoja aterioita ja samoja annoskokoja. Lihan korvasin kokeilukuukauden aikana muun muassa jauhis-nimisellä elintarvikkeella, härkäpavuilla sekä soijarouheella, ja pähkinöitä lisäsin päivittäisessä kulutuksessa.

Hyttisen mukaan olisin voinut suurentaa annoskokoja sekä esimerkiksi käyttää ruoanlaitossa enemmän öljyä.

- Unohdit todennäköisesti jotain, sillä nälkä ei pitäisi olla. Jos ruokavaliota viedään kasvisvoittoisempaan suuntaan, niin pitää huomioida, että proteiinia ei pidä jättää pois, vaan proteiinia proteiinin tilalle. Lihojen tilalle on hyvä ottaa palkokasveja tai niistä valmistettuja tuotteita, kuten esimerkiksi tofua, hernerouhetta tai härkistä. Näitä olisi hyvä olla jokaisella pääaterialla.

- Jos ateria on kokonaan vegaaninen, niin silloin pyritään koostamaan ateriat niin sanotun sovelletun lautasmallin mukaan, jossa lautanen jaetaan kolmanneksiin: Yksi osa on kasviproteiinia, yksi osa hiilihydraatteja, kuten perunaa tai viljaa, ja kolmannes on kasveja kypsennettynä tai tuoreena.

Hyttinen sanoo, että esimerkiksi jauheliha sisältää paljon haitallista piilorasvaa.

- Toinen juttu on se, että lihat sisältävät piilorasvaa. Esimerkiksi jauhelihassa sen osuus voi olla 15 prosenttia tai jopa enemmän, ja tämä tuo mukanaan energiaa. Kun lihat vaihdetaan palkokasveihin, joiden rasvapitoisuus voi olla lähellä nollaa, niin samalla ruoan energiapitoisuus vähenee. Lihojen sisältämä piilorasva on terveydelle haitallista kovaa rasvaa, mutta tästä syntynyttä energiavajetta pitää paikata. Yksi on annoskokojen kasvattamien sovelletussa lautasmallissa ja toinen asia on se, että ruoanlaitossa saa käyttää enemmän öljyä, ja esimerkiksi pähkinöitä, siemeniä ja avokadoja voi lisätä ateriaan mukaan. Kasviperäistä ruokaa saa siis syödä enemmän kuin että ruoassa olisi kanaa tai lihaa.

Hyttinen myös muistuttaa haastattelussa, että punaisen lihan käyttö on yhdistetty muun muassa ylipainoon, suurempaan riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen, paksusuolensyöpään sekä sydän- ja verisuonitauteihin.

Lihaa emme tarvitse eikä henkilökohtainen talous kasviperäisiin tuotteisiin kaadu

Ajattelin, että ruokatottumusten muuttaminen kuluttaisi enemmän euroja lompakostani. Vertailinkin ruokaostoksieni hintoja, sillä huomasin ruokavalioni monipuolistuvan kokeilun myötä, ja tämän vuoksi ostoskorikin täyttyi aikaista enemmän. Kun katsoin kuukausien rahankäyttöä, ei eroa juurikaan ollut. Tästä Hyttinen ei ollut yllättynyt.

- En itsekään koe, että siinä on taloudellisesti väliä, syökö kasvi- vai lihapohjaisesti. Ennen vanhaan liha on ollut kallista ja silloin keskiverto suomalaisen ruokavalio on ollut kasvispainotteisempi. Nykypäivänä voi syödä kalliisti sekä edullisesti, söit miten tahansa.

- Hintaan vaikuttaa se, että mitä ostoskoriisi laitat. Kasvisruokavalion voi esimerkiksi koostaa edullisemmin kuin lihan, sillä edullisimmat kasviproteiinit löytyvät kaupan kuivahyllyltä. Siellä on esimerkiksi säilöttyjä ja kuivattuja palkokasveja sekä erilaisia rouheita, kuten herne- ja soijarouhetta.

Tarvitseeko ihminen ylipäätään liha- ja/tai lehmänmaitotuotteita? Omalla kohdallani yksi kuukausi ilman punaista lihaa ja kanaa johti siihen, että kyseisiä elintarvikkeita ei ostoskoriin enää kovin useasti eksy jatkossakaan. Vaihtoehtoja kun on niin paljon.

- Ei tarvitse, sillä ruokavalio on mahdollista koostaa ravitsemuksellisesti täysipainoiseksi ja terveyttä edistäväksi ilman liha- ja lehmänmaitotuotteita. Myös ravitsemussuosituksissa todetaan, että hyvin koostettu kasvis- ja vegaaniruokavalio sopii jokaiseen elämänvaiheeseen.

- Haluan sen kuitenkin sanoa, että jos ruokavalioon tekee muutoksia, niin kannattaa edetä pienin askelin ja opetella rauhassa uusien ruokalajien kokkaamista sekä perehtyä ruokavalion koostamiseen luotettavista lähteistä. Myös mahdollisten ravintolisien käyttö kannattaa selvittää, sillä esimerkiksi lähes kaikki Suomessa asuvat tarvitseva D-vitamiinilisää lokakuusta maaliskuun loppuun. Perusasiat pitää siis olla kunnossa.

Voice.fi, Podplay, Radio Nova ja Iskelmä ovat osa Bauer Mediaa.

Lue myös: Neljä helppoa tapaa ottaa kasvisruokavalio haltuun mausta tinkimättä - kokeile jo tänään!

Uusimmat