Kuva: Shutterstock
Pienelläkin liikuntamäärällä vaikutus psyykkiseen kuormitukseen, kun tutkittiin korkeakouluopiskelijoita
Niillä, jotka liikkuivat suositusten mukaisesti, todennäköisyys psyykkiseen kuormitukseen oli kaikkein vähäisin.
Pienikin määrä liikuntaa näyttävän vähentävän todennäköisyyttä psyykkiselle kuormitukselle, selviää korkeakouluopiskelijoilla tehdyssä tutkimuksessa. Vuonna 2021 tehdyn tutkimuksen tuloksista kertoo Terveyeden ja hyvinvoinnin laitos THL.
Tulokset käyvät ilmi Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta. Tutkimuksessa ilmeni pelkästään vähäisenkin, ei liikuntasuosituksiin yltävän liikunnan määrän vähentävän psyykkistä kuormitusta. Niillä opiskelijoilla, jotka ylsivät suosituksiin, oli psyykkinen kuormitus puolestaan kaikkein vähäisintä.
Aikuisten liikkumissuositukset ovat vähintään 2,5 tuntia reipasta sykettä kohottavaa liikuntaa tai 1,15 tuntia rasittavaa liikuntaa viikossa. Näiden lisäksi suosituksiin sisältyy kahdesti viikossa lihaskuntoharjoittelua sekä kevyttä liikuskelua niin paljon kuin mahdollista.
Liikunnan mielenterveydelle tuomat edut on jo aiemmin todettu kiistämättömiksi. Tutkimuspäällikkö Kaija Appelqvist-Schmidlechnerin mukaan liikuntaa hyödynnetään mielenterveyden hoidossa kuitenkin turhan vähän.
- Liikuntaharjoittelun vaikuttavuuden on arveltu olevan verrattavissa jopa lääkehoitoon tai terapiaan, mutta käytännön sovelluksissa tämä potentiaali jää usein hyödyntämättä. Mielenterveyden tukeminen liikunnan avulla voisi osaltaan lievittää mielenterveyspalvelujen kuormitusta, Appelqvist-Schmidlechner kommentoi.
Tulokset on kerätty vuonna 2021 keskellä koronaviruspandemiaa, jolloin suuri osa opiskelijoista oli kuormittuneita. Vaikka luvut ovatkin sittemmin hieman laskeneet, ovat ne THL:n mukaan yhä korkealla.
Tutkimuksen kyselyaineistoon osallistui yli 6200 18-34-vuotiasta korkeakouluopiskelijaa ympäri Suomen.
Lähde: THL
