MIT:n tutkijat ovat löytäneet ainakin yhden syyn sille, miksi keskittyminen pätkii univelassa. Kun ihminen on univajeessa, aivoissa alkaa liikkua aivoselkäydinnestettä aaltoina, jotka yleensä esiintyvät vain syvän unen aikana.
Normaalisti nämä nestevirtaukset huuhtovat aivoista kuona-aineita pois nukkuessamme. Univajeessa aivot ovat kuitenkin levon tarpeessa, joten ne laukaisevat puhdistusprosessin ihmisen ollessa hereillä.
Tutkimus osoitti, että kun nestevirtaus voimistuu, ihmisen huomiokyky heikkenee selvästi. Kun tarkkaavaisuus herpaantui, aivoselkäydinneste virtasi ulos aivoista, ja se palasi takaisin heti, kun keskittyminen palautui.
Tutkijat huomasivat, ettei kyse ole vain aivojen sisäisestä asiasta. Tarkkaavaisuuden pätkiessä tapahtui muutoksia koko kehossa. Sydämen syke ja hengitys hidastuivat, mustuaiset pienenivät noin 12 sekuntia ennen nesteen liikahtamista ja reaktiot hidastuivat tai ärsykkeitä ei huomattu lainkaan.
Tutkijoiden tulkinnan mukaan aivot yrittävät kompensoida menetettyä unta. Ne siirtyvät hetkellisesti unenomaiseen tilaan palauttaakseen toimintakykyään, vaikka se tapahtuukin hereilläolon ja suorituskyvyn kustannuksella.
Lue myös: Yleinen ihosairaus vaikuttaa myös mielialaan – tästä joka toinen yli 60-vuotias kärsii
Lue myös: Kolesterolilääkkeet voivat aiheuttaa kipuja – kummallinen mysteeri on nyt selvitetty
Lue myös: Vatsavaivoihin käytetyistä lääkkeistä löytyi dementia- ja masennusriski
Lähde: SciTechDaily