Lääketieteen lisensiaatti Sofia Ainonen selvitti väitöskirjassaan varhaisen antibioottialtistuksen yhteyttä lapsen suolen mikrobistoon sekä myöhempiin immuunivälitteisiin sairauksiin ja ylipainoon.
Alatiesynnytyksen yhteydessä antibioottialtistuksen yleisin syy on synnyttäjälle annettava ennaltaehkäisevä antibioottihoito. Sitä annetaan äideille, jotka kantavat B-ryhmän streptokokkibakteeria (GBS).
Hoidolla pyritään ehkäisemään vastasyntyneen sairastumista vakaviin infektioihin, kuten verenmyrkytykseen tai aivokalvontulehdukseen.
Lue myös: Miten paljon synnytys tai avosydänleikkaus maksaa? HUS paljasti todelliset kustannukset
Lue myös: Sektioko alatiesynnytystä helpompi? Tuoreen äidin rankka kertomus ei sovi herkimmille
Lähes joka neljäs alatiesynnyttäjä saa Suomessa antibioottia.
Aiemmat tutkimukset ovat viitanneet elämän alkuvaiheessa saadun antibioottialtistuksen yhdistyvän lyhytaikaisiin muutoksiin lapsen suolistomikrobistossa, ja näiden muutosten on epäilty liittyvän lisääntyneeseen autoimmuunisairauksien, allergioiden, astman ja ylipainon riskiin.
Väitöskirjan ensimmäinen osa tarkasteli syntymänaikaisen antibioottialtistuksen ja ensimmäisen elinvuoden aikana annettujen antibioottikuurien vaikutuksia lapsen suolistomikrobistoon yhden vuoden iässä. Prospektiivinen kohorttitutkimus perustui sadan alateitse syntyneen lapsen aineistoon.
Tulokset osoittivat syntymänaikaisen antibioottialtistuksen olevan yhteydessä suolistomikrobiston muutoksiin vielä yhden vuoden iässä, ja vaikutus oli merkittävämpi kuin ensimmäisen elinvuoden aikana lapselle annettujen antibioottikuurien vaikutus.
Väitöskirjan toisessa osassa tarkasteltiin rekisteritutkimuksena noin 40 000:n Oulun yliopistollisessa sairaalassa ja Oulaskankaan sairaalassa alateitse syntyneen lapsen myöhempää terveyttä. Tutkimuksessa seurattiin autoimmuunisairauksien ja allergisten sairauksien esiintymistä sekä ylipainon ja lihavuuden kehittymistä.
Tulosten mukaan syntymänaikainen antibioottialtistus oli yhteydessä kohonneeseen lapsuusiän autoimmuunisairauksien riskiin sekä lisääntyneeseen ahtauttavien ilmatiesairauksien lääkitykseen. Sen sijaan lapsen saamat tavanomaiset antibioottikuurit ensimmäisen kahden elinvuoden aikana olivat yhteydessä ylipainoon ja lihavuuteen myöhemmin lapsuudessa.
Lue myös: Yllättävä tutkimustulos tuikitavallisen kaurapuuron tehosta kolesterolin alentajana
Lue myös: HS: Pastasalaatti ja paahtoleipä ovat hyväksi suolistolle – katso miksi
Oulun yliopiston tiedotteessa mainitaan, että tutkimus on havainnoiva, eikä se osoita syy–seuraussuhdetta antibioottialtistuksen ja myöhempien terveysongelmien välillä.
– On mahdollista, että havaittujen yhteyksien taustalla on antibioottien sijaan jokin muu selittävä tekijä. Löydökset tukevat kuitenkin käsitystä siitä, että varhaisilla antibioottihoidoilla ja suolistomikrobistolla voi olla merkitystä lapsen myöhemmälle terveydelle, Ainonen korostaa.