Sote-järjestöt: Hallituksen kaavailema urkintalaki murentaa luottamuksen hoitoammattilaisiin ja tietojen yksityisyyteen

Lääkäriliiton mukaan kyse on hyvin arkaluonteisten tietojen luovuttamisesta. Laki koskisi kaikkia kansalaisia.

Julkaistu:

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkösen mukaan Petteri Orpon hallituksen kaavailema laki pakottaisi hoitoalan ammattilaiset toimimaan ammattietiikkaansa vastaan. Lakiluonnoksen tavoitteena on tehostaa rikostorjuntaa ja viranomaisten tiedonvaihtoa, jonka kääntöpuolena ihmisten terveystietojen yksityisyys voisi vaarantua.

– Hoitoalan ammattilaisten tehtävänä on hoitaa potilaita, mutta myös pitää salassa potilaan luottamukselliset tiedot. Sote-alan ammattilaisia ei saa missään tilanteessa pakottaa luovuttamaan hoitamiensa potilaiden henkilötietoja poliisille. Tämä lakiesitys on terveydenhoidon ammattilaisten näkökulmasta epäonnistunut ja epäeettinen. Lakiesityksenä tämä on potilaiden ja viime kädessä kaikkien ihmisten perusoikeuksien vastainen, eikä tätä pidä missään nimessä viedä läpi, Rytkönen sanoo.

Laki laajentaisi läpi mennessään poliisin mahdollisuuksia saada sosiaali- ja terveydenhuollon tietoja. Näihin tietoihin kuuluisivat ainakin potilastiedot, palveluiden käyttöä koskevat tiedot ja läsnäolotiedot.

Sote-alan järjestöt korostavat, että turvallisuustavoitteet ovat tärkeitä, mutta niitä ei tule edistää ihmisoikeuksien, potilasturvallisuuden tai hoitosuhteen luottamuksen kustannuksella. Muun muassa Lääkäriliitto, Talentia, Tehy, Lääkärin sosiaalinen vastuu ry sekä kuusi muuta järjestöä vastustavat lakiluonnosta.

Lue myös: Asiantuntijoilta varoitus ultraprosessoiduista ruoista – pyyntö maiden hallituksille

Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Jukka Mattila sanoo, että kyse on hyvin arkaluonteisten tietojen luovuttamisesta.

– Palvelujen piiriin hakeutumisella on merkitystä sekä yksilölle itselleen, mutta myös yleisesti sairauksien ennaltaehkäisyyn ja viime kädessä koko väestön terveyteen. Tämän tyyppisessä lainsäädäntöhankkeessa on tärkeää tehdä intressipunnintaa erityisesti yksityisyyden suojan ja muiden perusoikeuksien kesken, Mattila toteaa.

Järjestöt pelkäävät, että jos tietojen luottamuksellisuutta ei voida taata, henkilö voi jättää menemättä hoitoon tai jättää kertomatta tärkeitä tietoja hoitoalan ammattilaisille. Se heikentäisi alan ammattilaisten kykyä tarjota tukea tai hoitoa vaarantaen näin asiakkaiden hyvinvoinnin.

Talentian yhteiskuntavaikuttamisen johtaja Jenny Suominen sanoo, että tietojen luovutuksen laajentaminen voisi johtaa siihen, että asiakkaat jättävät kertomatta olennaisia asioita esimerkiksi väkivallan uhasta, päihteistä tai muista haavoittuvuutta lisäävistä tekijöistä.

Laajennettu tietojen urkinta koskisi kaikkia kansalaisia, ei pelkästään rikoksesta epäiltyjä tai rikoksia tehneitä henkilöitä. Järjestöjen mukaan tällaisen lainsäädännön yhteydessä on punnittava erityisesti yksityisyydensuojaa.

Järjestöt sanovat, etteivät ne vastusta rikostorjunnan kehittämistä tai viranomaisyhteistyön tehostamista, mutta poliisin tiedonsaannin ei tule kävellä yksityisyyden suojan yli.

Lue myös: THL: Lääke-epäselvyyksiä ja työntekijöiden puutetta – kaikki eivät saa yhteisöllisessä asumisessa riittävästi apua

Lue myös: Kotihoito on kriisissä – vain puolet saa riittävästi apua ja alueelliset erot järkyttäviä

Lue myös: THL:n laskelma Orpon hallituksen leikkauksien vaikutuksista: yli satatuhatta pienituloista lisää

Lähde: Lääkäriliitto