Sosiaalisessa mediassa leviää kulovalkean tavoin uusi trendi, jossa ihmiset käskevät Chat GPT:tä tekemään itsestään karikatyyrikuvan kaiken sen löytämän tiedon pohjalta.
Villitykseen kuuluu olennaisena osana kuvien jakaminen omilla seinillä sekä someryhmissä.
Tuhannet ihmiset ovat hurahtaneet osallistumaan massahurmokseen, mutta moni myös kritisoi trendiä ja syyttää siihen osallistuneita ajattelemattomuudesta.
Lue myös: Anna: Syöte täynnä AI:ta? Näin erotat tekoälyvideot oikeasta videomateriaalista
Kriitikkojen joukkoon liittyy myös tietoturva-asiantuntija ja tietokirjailija Petteri Järvinen, joka sanoo villitystä typeräksi Iltalehden artikkelissa.
Järvinen kertoo tekoälykuvan tekemisen vaativan paljon laskentatehoa, joka kuluttaa sähköä. Joutavuuksiin tuhlaantuva sähkö on pois järkevämmästä käytöstä.
– Sitä sopisi vähän miettiä, muistuttaa Järvinen.
Tuoreen tutkimuksen mukaan tekoälyn ilmastopäästöt olivat viime vuonna yhtä suuret kuin koko New Yorkin kaupungin. Tutkimuksessa kerrottiin myös tekoälyn kuluttavan enemmän vettä, kuin koko maailmassa käytetään pullotettua vettä yhteensä.
Lue myös: Aikuisilta salattu lasten maailma: kuvailevat tekoälyä ystäväksi ja jopa seurustelukumppaniksi
Lue myös: ”Käsityksemme todellisuudesta vääristyy”– Katariina Souri menetti ystävänsä tekoälylle
Päästöjen lisäksi tekoälyn käyttöön liittyy tietoturvariskejä. Valokuvansa jakamalla tekoälyn käyttöön luovuttaa myös tärkeää biometrista tunnistetietoa, jota ei pysty vaihtamaan samoin kuin vaikkapa salasanaa.
Tekoälylle luovutettu valokuva altistaa esimerkiksi indentiteettivarkauksille ja niin kutsutuille deepfake -väärennöksille.
Järvisen mukaan oman valokuvan jakaminen tekoälyn käyttöön ei kuitenkaan ole konkurssin suurin murhe.
– Paljon huolestuttavampaa on se, että tekoälyllä on tiedossaan jo aikaisemmat kyselyt, jotka saattavat olla hyvinkin henkilökohtaisia ja intiimejäkin asioita. Ne kertovat meistä paljon enemmän kuin pelkkä kuva.