Kissan sairastumisesta seurasi surullinen tapahtumasarja, joka johti lopulta hovioikeuden päätökseen saakka.
Tapahtumat saivat alkunsa, kun autonasentajana työskennelleen miehen kissa sairastui vakavasti ja jouduttiin lopettamaan.
Mies oli perheenjäsenensä menettämisestä surullinen ja jäi sairauslomalle.
Lue myös: Tuomari antoi syytetyn tyttären päättää äitinsä sakon määrän – katso hulvaton video
Tämä ei sopinut miehen työnantajalle, vaan tämä vaati miestä palaamaan takaisin töihin lääkärintodistuksesta huolimatta. Työnantajaa sapetti, että hän joutui tekemään miehen työt.
Lopulta tilanne päätyi uhkavaatimukseen: joko mies palaa töihin tai irtisanoutuu.
Sairauslomatodistuksestaan huolimatta mies palasi töihin, mutta tilanne oli jo tulehtunut liiaksi. Työnantaja löi pöytään uuden ukaasin: joko mies irtisanoutuu itse, tai sitten työnantaja irtisanoo hänet.
Mies ei suostunut irtisanoutumaan, vaan hän sai potkut. Tästä seurasi oikeudenkäynti.
Oikeudessa työnantaja väitti, että mies irtisanottiin koska tämä oli luvatta pois töistä. Tämän lisäksi työnantaja kertoi miehen uhanneen häntä väkivallalla ja kotiinsa tunkeutumisella, ja sen lisäksi laiminlyöneen töitään ja aiheuttaneen yritykselle kuluja sekä menetyksiä ja herjanneen esihenkilöitä yhtiön sisäisessä viestinnässä.
Lue myös: Mitkä ovat yleisimmät syyt sairauspoissaoloille? THL:n raportti paljastaa
Lue myös: MTV: Saako sairauslomalla mennä teatteriin tai kauppaan? Suomalaisasiantuntijan vastaus voi yllättää
Lisäksi työnantaja kertoi miehen tehneen työtehtävissään lukuisia virheitä, joista hänelle oli jaeltu varoituksia ja huomautuksia myös kirjallisena. Työnantajan mukaan työntekijä ei suostunut näitä allekirjoittamaan.
Työnantajalla ei ollut väitteidensä tueksi näyttöä. Käräjäoikeuden mukaan todisteita varoituksista tai virheistä ei ollut.
Joitakin virheitä työntekijä myönsi, mutta ne eivät olleet niin vakavia, että häntä olisi niiden perusteella ollut oikeutta irtisanoa.
Käräjäoikeuden mukaan työnantajan selvitys oli epäjohdonmukainen. Työnantaja muun muassa väitti antaneensa työntekijälle ensin varoituksia ja vasta sen jälkeen huomautuksia. Huomautus on varoitusta lievempi toimenpide.
Käräjäoikeus määräsi työnantajan maksamaan miehelle sekä työllisyysrahastolle takaisin viiden kuukauden palkan, eli noin 11 600 euroa. Lisäksi työnantaja määrättiin maksamaan sairausloman palkan 2 600 euroa.
Koska irtisanominen liittyi työntekijän terveydentilaan, hän oli oikeutettu myös yhdenvertaisuuslain mukaiseen hyvitykseen. Käräjäoikeuden mukaan työnantajan menettely oli moitittavaa ja rikkomus merkittävä, ja tästä syystä kohtuulliseksi korvaukseksi arvioitiin 10 000 euroa.
Lue myös: Kyselytutkimuksen perusteella 10 prosenttia suomalaisista menee työpaikalle sairaana
Lue myös: Yle: Kansanedustaja Kimmo Kiljunen jää pitkälle sairauslomalle
Lisäksi työnantajan kontolle määrättiin miehen oikeudenkäyntikulut. Yhteensä työnantajalle kertyi kuluja yli 40 000 euroa.
Työntekijä kuitenkin menehtyi ennen käräjäoikeuden tuomion antamista, joten oikeus määräsi rahat maksettavaksi kuolinpesälle.
Työnantaja valitti tuomiosta hovioikeuteen, joka antoi asiasta päätöksen 15. tammikuuta. Päätöksen mukaan jatkokäsittelylupaa ei myönnetä, joten käräjäoikeuden tuomio jää voimaan.