Talibanin ylin johtaja Haibatullah Akhundzada allekirjoitti uuden rikoslakikokoelman tammikuussa, ja lait astuivat voimaan välittömästi.
Lait herättävät tyrmistystä ja huolta ihmisoikeusjärjestöissä. Asiasta uutisoi muun muassa Independent.
Afganistanilainen ihmisoikeusjärjestö Rawadari kertoo säädösten jakavan maan väestön neljään luokkaan: oppineisiin, eliittiin, keskiluokkaan sekä alaluokkaan.
Lue myös: Angelina Jolie puhuu afganistanilaisten tilanteesta – sanoo Yhdysvaltojen vetäytymistä virheeksi
Lue myös: Suomi on maailman onnellisin maa jo kahdeksatta kertaa peräkkäin
Uusien lakien mukaan rikostuomioiden ankaruus ja tyyppi määräytyy sen mukaan, mihin luokkaan rikoksen tehnyt henkilö kuuluu.
Ylempään luokkaan kuuluva rikollinen saa huomattavasti lievemmän rangaistuksen, kuin samasta rikoksesta tuomittava alempiin luokkiin kuuluva henkilö.
Rawadarin mukaan lakikokoelma sisältää myös orjuuden laillistavia säännöksiä. Useissa pykälissä ihmisiä kuvaillaan joko “orjiksi” tai “vapaiksi ihmisiksi”.
Rangaistukset toimeenpanee joko uskonnollinen johtaja imaami, “aviomies” tai “isäntä” rangaistuksesta riippuen.
Säädökset laillistavat aviomiehen toimesta tapahtuvan perheväkivallan, kun sitä perustellaan sosiaalisella kurilla tai synnin ja paheiden ehkäisyllä.
Lakien mukaan naisen on rangaistavaa mennä toistuvasti sukulaistensa luokse ilman miehensä lupaa ja olla palaamatta kotiin miehensä pyynnöstä. Näin menettelevä nainen sekä kaikki sukulaiset, jotka ovat “estäneet häntä palaamasta miehensä luo” katsotaan rikollisiksi ja tuomitaan kolmen kuukauden vankeusrangaistukseen.
Lue myös: Jättimäiset nakukuvaukset parvekkeella johtivat pidätyksiin Dubaissa – naisia uhkaa vankeustuomio
Tämä tarkoittaa ihmisoikeusjärjestön mukaan käytännössä sitä, ettei nainen pysty pakenemaan perheväkivaltaa sukulaistensa luo.
Lait sallivat myös uskonnon perusteella tapahtuvan syrjinnän. “Vääriä uskomuksia” levittävä tai puolustava henkilö on sallittua tappaa imaamin luvalla.
Esimerkiksi tanssiminen on lakien mukaan laitonta. Useasta rikoksesta rangaistus on ruoskiminen.
Rawadarin lisäksi uusia lakeja ovat kritisoineet muun muassa UN Women sekä Georgetown Institute for Women, Peace and Security.