Oulun yliopiston yliopistonlehtori Henry Oinas-Kukkosen tutkimuksessa kerrotaan New Yorkissa vuosina 1903–1905 toimineesta suomalaisesta vastarintakeskuksesta nimeltään Kagaali. Sen tehtäviin kuului tutkimuksen mukaan muun muassa venäläistämistoimien vastustaminen.
– Kagaali vahvisti suomalaisten yhtenäisyyttä ja ulkomaanyhteyksiä, vastusti venäläistämistoimia, auttoi Venäjän armeijasta kieltäytyjiä pakenemaan ulkomaille ja tuki suuriruhtinaskunnan omien lakien ja autonomian säilyttämistä, Oinas-Kukkonen sanoo.
Salaisen keskuksen toimijoihin kerrotaan kuuluneen muun muassa Carl Gustaf Emil Mannerheimin veli, valtiopäivämies ja pankinjohtaja Carl Erik Johan. Carl Gustaf Emil rakensi uraansa samaan aikaan Venäjän armeijassa, kun Carl Erik Johan pyrki hankkimaan Japanin ja Yhdysvaltojen tukea Suomen itsenäistymiselle.
Lue myös: Kantasolubiologian dosentti ehdotti Suomen kansallistuoksua – yhdytkö väitteeseen?
– Perheiden sisäiset ristiriidat osoittavat, miten syvästi suhtautuminen vastarintaan jakoi suomalaisia. Jako heijastui myös kirkon ja eri uskontokuntien jäsenistöön sekä Suomessa että Pohjois-Amerikassa, tutkija sanoo.
Oinas-Kukkonen kertoo myös, että Kagaali olisi muun muassa suunnitellut suomalaisia siirtokuntia Kuubaan ja Texasiin, joissa paossa olleet suomalaiset olisivat voineet harjoittaa sotilaskoulutusta.
Tutkimuksessa sanotaan, että Carl Erik Johan Mannerheim olisi neuvotellut jopa presidentti Theodore Rooseveltin kanssa Valkoisessa talossa hakien tukea Suomen itsenäisyydelle.
Lue myös: Somevaikuttaja epäiltynä omasta kidnappausjuonesta – aviomies uhrin asemassa
New Yorkissa kerrotaan vaikuttaneen myös muun muassa Eero Erkko, joka on Päivälehden perustaja. Lisäksi mukana olisi ollut naiskagaalin keskuskomitean jäsen Maissi Erkko. Kagaaliin kuului tutkimuksen mukaan vielä siipi, joka kannatti aseellista vastarintaa.
Tutkimuksessa valaistaan lisäksi, miten Yhdysvaltojen suomalaisyhteisöä pyrittiin saamaan järjestäytymään perustamalla Amerikan Suomalainen Kansallisliitto. Carl Erik Johan Mannerheim uskoi tästä pohjasta muodostuvan amerikansuomalainen etujoukko Suomen itsenäistymisen tueksi.
Oinas-Kukkosen mukaan New Yorkin keskus on osoitus siitä, että itsenäisyyspyrkimykset olivat järjestäytyneempiä kuin aiemmin on ymmärretty. Siihen kuului myös kansainvälistä toimintaa ja kunnianhimoisia tavoitteita.
Oinas-Kukkonen peräänkuuluttaa lisäselvityksiä yhdysvaltalaisesta tuesta suomalaisille itsenäistymispyrkimyksille.
Lähde: Oulun yliopisto