Arjessa esiintyvät kemikaalit vaikuttavat kehon sukupuolihormonien toimintaan – näiltä voi olla vaikea välttyä

Arjessa kohtaamamme kemikaalit voivat vaikuttaa kehon sukupuolihormoneihin enemmän kuin on aiemmin ymmärretty.

Julkaistu:

Oulun yliopiston tuore tutkimus paljastaa uuden biologisen mekanismin, joka voi selittää, miksi tietyt lääkkeet ja ympäristön kemikaalit muuttavat hormonien tasapainoa kehossa.

Tutkimuksessa keskeiseen rooliin nousi elimistön reseptori nimeltä PXR. Se toimii ikään kuin kehon “kemikaalivahtina”, joka reagoi erilaisiin vieraisiin aineisiin. 

Lue myös: Nuoret ja naimattomat miehet ajautuvat nyt sairaalahoitoon – tässä syy

Lue myös: Ohhoh! Lähes kaikilla yli 40-vuotiailla havaittiin magneettikuvissa sama muutos – ei aina oireile

Kun PXR aktivoituu, se voi lisätä SHBG-nimisen proteiinin tuotantoa. Tämä proteiini puolestaan säätelee, kuinka paljon esimerkiksi testosteronia ja estrogeenia on veressä vapaasti kehon käytettävissä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kemikaalit voivat muuttaa hormonien vaikutusta kehossa epäsuorasti. Jos SHBG-proteiinin määrä kasvaa, se sitoo enemmän sukupuolihormoneja veressä. Tällöin hormoneja on vähemmän aktiivisessa käytössä elimistössä, mikä voi vaikuttaa esimerkiksi aineenvaihduntaan, hedelmällisyyteen ja kehon kehitykseen.

Tutkijoiden mukaan PXR-reseptori voi aktivoitua monenlaisista aineista, joita ihmiset kohtaavat arjessa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi jotkin lääkkeet, torjunta-aineet, palonestoaineet sekä muovien lisäaineet. 

Näitä kemikaaleja voi löytyä esimerkiksi ruoasta, kodin tekstiileistä, elektroniikasta, pakkauksista ja erilaisista kuluttajatuotteista.

Lue myös: Kuinka usein vaihdat pyyhkeet? Etenkin yksi pyyhe unohtuu helposti – ja se voi kostautua

Lue myös: Kun suru ei hellitä – tutkimus paljasti, miksi osa ihmisistä ei koskaan toivu läheisen kuolemasta

Tutkimusta johtanut professori Janne Hukkanen korostaa, että löydös auttaa ymmärtämään paremmin niin sanottuja hormonihäiriköitä, eli kemikaaleja, jotka häiritsevät hormonitoimintaa. 

Kun mekanismi tunnetaan paremmin, tutkijat voivat myös kehittää turvallisempia kemikaaleja ja arvioida paremmin, miten ympäristö ja lääkkeet vaikuttavat ihmisen hormonitasapainoon.