Vanhan kansan uskomuksia loppiaisesta: Mitä tapahtuu jos tuiskuaa?
Joulun aika päättyy Loppiaiseen. Miten vanha kansa uumoili tulevaa vuotta esimerkiksi sään avulla?
Ruotsinkielinen nimitys trettondagen ilmentää sitä, että kyseessä on kolmastoista päivä joulusta. Loppiaisesta käytetään myös nimityksiä teofania ja epifania.
Maaseudulla loppiaista pidettiin moniviikkoisen juhlattoman kauden alkamista. Tosin vanha kansa jätti lopulliset jäähyväiset joululle vasta Nuutin päivänä eli 13. tammikuuta. Nykyään joulukuusi heitetään loppiaisen aikaan pois ja joulukoristeet kerätään pahvilaatikoihin odottamaan seuraavaa joulua.
Loppiaisen säätä seurattiin ennen vanhaan tarkoin, kuten monen muunkin päivän säätä. Vähäisestäkin lumisateesta pystyi ennustamaan tulevia säitä. Jämsässä sanottiin: Jos loppiaisena sataa lunta niin paljon, että hiiren jäljet peittyvät, niin sinä vuonna ei tule lumesta puutetta. Lumesta ei olekaan ollut puutetta tänä talvena. Suuri lumituisku taas tiesi huonoa vuotta.
