Kuva: Shutterstock

Kannattaako sokerilakko? Ovatko makeutusaineet myrkkyä? Ravitsemusterapeutti vastaa ikuisuuskysymyksiin

11.09.2022 15:15 - Minttu Tikkanen / minttu.tikkanen@bauermedia.fi

Sokerista ja makeutusaineista liikkuu monenlaisia huhuja ja luotettavien faktojen tunnistaminen voi olla vaikeaa.

Nykyajan trendi tuntuu olevan, että sokeria on syytä väistellä, missä ikinä se tuleekaan vastaan. Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen kertoo Voice.fi:n haastattelussa, että sokerin totaalinen välttely on paitsi turhaa myös melko lailla mahdotonta.

Voit kuunnella koko haastattelun alta tai Podplaysta.

Partanen kohtaa vastaanotollaan lukuisia ihmisiä, jotka kertovat aloittaneensa sokerittoman ruokavalion. Tapaukset ihmetyttävät häntä.

- En minä sitä keneltäkään kiellä, jos haluaa olla ilman sokeria ja tehdä elämästään vaikeaa. Mutta en sitä kenellekään suosittelekaan, koska en näe siinä suurempia terveyshyötyjä. Jos sokerin käyttö on kohtuudessa, niin en siinä haittojakaan näe, Partanen summaa.

Partanen kertoo, että sokerin vaarallisuus on paisunut mediassa vuosien varrella suhteettomaksi. Sokerin välttelyn sijaan Partanen näkisi paljon oleellisempana tarkastella omaa suolan käyttöään. Siitä ei kuitenkaan puhuta läheskään yhtä paljon.

-  En ole kenenkään kuullut vastaanotolla sanovan, että yritän syödä suolatonta ruokavaliota. 15 vuotta tehnyt töitä enkä kenenkään ole itseasiassa kuullut sanovan, Partanen pohtii.

Usein on myös epäselvää, mitä oikeastaan vältellään, kun vältellään sokeria. Esimerkiksi hedelmät sisältävät luonnostaan sokereita, mutta ei ole mitään syytä karttaa niiden syöntiä. Partanen neuvoo kaikessa kohtuuteen.

- Jos juo kraanavettäkin seitsemän litraa kerralla, saattaa olla henki pois, hän toteaa.

Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen (kuva: Hanna Partanen)

Saavuttaako sokerilakosta hyötyjä?

Onko sokerin poisjättämisestä sitten mitään konkreettista hyötyä? Partanen näkee, että jos sokerin käyttö on aiemmin ollut kohtuutonta, voi sen jättäessään toki huomata muutoksia esimerkiksi kehon nestetasapainossa. Hiilihydraatteja vähentäessä kehosta poistuu hetkellisesti nestettä, joka luo kuvan turvotuksen väistymisestä tai jopa laihtumisesta. Partanen kertoo kuitenkin, ettei muutos ole pysyvä eikä voida todellisuudessa puhua laihtumisesta, sillä nesteet palaavat kyllä takaisin sitten, kun hiilihydraatteja taas lisätään. Jos taas sokeriset välipalat ovat saaneet verensokerin heittelemään, voi sokerin vähentäminen tuoda vireyteen tasaisuutta.

Sen sijaan jos ruokavalio on jo lähtökohtaisesti ollut tasapainoinen ja sokerin käyttö kohtuullista, on kyseessä Partasen mukaan ennemminkin placebo-vaikutus. Termillä tarkoitetaan, että jos ihminen oikein kovasti uskoo jonkin asian vaikutuksiin, hänen mielensä alkaa niitä myös havaita.

- Mielen vaikutus on aivan todella suuri. Jos luet energisyyden lisääntymisestä, kun sokerin jättää pois ja jos siihen todella uskot, niin luulen, että näin tosiaan tulee käymään, Partanen kuvailee.

Partanen kertoo, että runsas sokerin saanti etenkin iltaisin saattaa heikentää unen laatua samalla tavoin kuin alkoholi. Partanen sanoo itsekin havainneensa, että leposyke on yöllä normaalia korkeampi, mikäli sokerisia herkkuja on illalla tullut syötyä. 

Sen sijaan Partanen ei näe, että runsas sokerin käyttö voisi lisätä esimerkiksi stressin tunnetta. Vaikutus on oikeastaan toisin päin, stressaantuneena ihminen himoitsee enemmän makeaa johtuen stressaantuneena erittyvästä greliinihormonista. 

- Greliinihormoni alkaa vaatimaan mättöä ja suoraan sanottuna sylkee jotkut naposteluporkkanat veks. Stressaantuneet ihmiset usein pyrkivät hoitamaan itseään sokerilla, sillä sokeri saattaa rauhoittaa ja lisätä mielihyvän tunnetta, Partanen kertoo.

Sokeri vai makeutusaine?

Toinen ikuisuuskysymys on sokerin ja makeutusaineiden mittelö. Makeutusaineet kuten aspartaami ovat niittäneet vuosien varrella myös kyseenalaista mainetta, kun niihin on yhdistetty villeimmillään jopa syöpähuhuja. 

Huhuissa on totuuden siemen, mutta käytännössä vaikutus on lähes olematon, sillä tutkimustulokset on saatu aikaan vain valtavilla käyttömäärillä, jotka eivät arjessa vaikkapa keinotekoisesti makeutetulla rahkalla ihan heti tule vastaan.

- Syöpävaikutuksia saadaan kyllä aikaiseksi, mutta ihan järkyttävillä määrillä. En usko, että ihminen juo kuutta litraa limpparia päivässä. Jos juo, niin silloin on monta muutakin ongelmaa kuin syöpäriski. Riskiä aiheuttavat vasta moninkymmenkertaiset määrät, Partanen toteaa.

Kumpi sitten olisi ravitsemusterapeutin näkökulmasta parempi valinta, sokerinen vai makeutusaineilla makeutettu? Partanen kertoo, että itse valitsisi esimerkiksi maitotuotteiden tai virvoitusjuoman kohdalla makeutusaineellisen version, koska perustelee ottavansa sokerimääränsä mieluummin jostain muualta, jossa sitä ei voida korvata, esimerkiksi herkuista. Jos taas sokerin käyttö kuitenkin muutoin on vähäistä, ei Partasen mukaan ole syytä vältellä sokeristakaan vaihtoehtoa.

- Jos et juurikaan sokeria käytä ja syöt muutoinkin harvoin sokerisia herkkuja, voit valita aivan hyvin sokerillisen version. Tässä kannattaa miettiä ruokavalion kokonaisuutta. Tai sitten voit olla sekakäyttäjä ja hyvällä omalla tunnolla syödä välillä toista ja välillä toista, Partanen naurahtaa.

Haastattelussaan Partanen kertoo myös muun muassa, miksi sokeria himoitaan ja onko sokerikoukku todellinen ilmiö. Haastattelun pääset kuuntelemaan Podplaysta.

Lue myös: Kolumni: Jätin kuukaudeksi punaisen lihan ja kanan - asiantuntija kommentoi havaintojani

Voice.fi, Podplay, Radio Nova ja Iskelmä kuuluvat Bauer Mediaan.

Juttu julkaistu ensimmäisen kerran 3.2.2022.

Suosittelemme

Kilpailut

Uusimmat