Suomalaisten nuorten koulu-uupumus ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Samaan aikaan suomalaisnuoret ovat muiden OECD-maiden ikätovereitaan epävarmempia omasta urastaan.
Helsingin yliopisto kertoo tuoreesta väitöstutkimuksesta, jonka mukaan uupumuksella on suora yhteys siihen, miten nuoret suunnittelevat tulevaisuuttaan.
– Yläkouluikäisten oppilaiden ja toisen asteen opiskelijoiden koulu-uupumus vaikuttaa nuorten jatko-opintosuunnitelmiin ja tavoitteisiin, kertoo Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Lotta Allemand.
Lue myös: THL: Nuorten hyvinvointia voi parantaa ilmainen ja helppo keino – jo kerta viikossa auttaa
Allemandin tutkimukseen osallistui lähes 500 nuorta ja noin 1 600 vanhempaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin nuorten koulutavoitteiden, hyvinvoinnin ja uupumuksen välisiä yhteyksiä. Uupumukseen liittyviä oireita esiintyi eniten niillä oppilailla, joilla oli kaikkein kunnianhimoisimmat ja korkeimmat tavoitteet koulunkäynnin suhteen.
Tutkimuksessa havaittiin myös selkeitä sukupuolieroja. Tytöt raportoivat poikia useammin uupumusta, paineita ja kyynisyyttä, mikä viittaa suurempaan kuormittumiseen kouluarjen keskellä.
Tutkijan mukaan pitkittynyt uupumus voi vaikuttaa laajemmin nuoren elämänkulkuun, sillä se saattaa heikentää motivaatiota ja kouluttautumishalukkuutta myös myöhemmissä elämänvaiheissa.
Allemandilla oli esittää joitakin lääkkeitä ongelmaan.
– On erittäin tärkeää panostaa nuorten kouluhyvinvointiin nyt ja tulevaisuudessa sekä miettiä, miten paineita opiskelusta voitaisiin vähentää, tutkija sanoo.
Yhtenä ratkaisuna nuorten hyvinvoinnin parantamiseen pidetään tiiviimpää yhteistyötä kodin ja koulun välillä. Tutkimus kuitenkin paljasti, että opettajat ja vanhemmat keskustelevat nuorten tilanteesta lukuvuoden aikana erittäin harvoin – varsinkin toisella asteella.
– Nuoret tarvitsevat itsenäisyyttä, mutta siirtyykö vastuu nuorille liian nopeasti, Allemand kysyy.
Allemandin mukaan osa toisen asteen opiskelijoiden vanhemmista kokee epävarmuutta siitä, miten heidän tulisi osallistua nuoren koulunkäyntiin ja mitä heiltä odotetaan.
Tutkimuksessa selvitettiinkin Lapset puheeksi -menetelmän käyttöä alakouluissa. Tulosten perusteella menetelmä toimii hyvin kouluympäristössä, ja vanhemmat kokivat sen hyödylliseksi välineeksi yhteistyön vahvistamisessa kodin ja koulun välillä.
Allemandin mielestä oppilaitoksissa olisi tärkeää pohtia, miten vanhemmille voidaan tarjota selkeämpiä mahdollisuuksia osallistua ja tehdä yhteistyötä koulun kanssa.
Lue myös: Hoitovirheet syynissä: kolmannes ongelmista selittyy samalla syyllä
Lähde: Helsingin yliopisto