Aiemmissa tutkimuksissa on huomattu, että ihmiset, joilla on enemmän autistisia piirteitä, kokevat herkemmin häpeää mutta vähemmän syyllisyyttä kuin muut. Tämän on arveltu liittyvän sosiaalisen ajattelun eroihin, kuten vaikeuteen asettua toisen asemaan. Ilmiön taustalla olevia aivomekanismeja ei kuitenkaan ole aiemmin juurikaan tutkittu.
Hongkongin kiinalaisen yliopiston tutkija Savio W.H. Wongin johtama tutkimusryhmä selvitti asiaa mittaamalla osallistujien aivotoimintaa levossa fMRI-magneettikuvauksella. Lisäksi osallistujien autistisia piirteitä sekä taipumusta häpeään ja syyllisyyteen arvioitiin kyselylomakkeilla.
Tutkimuksessa havaittiin, että aivojen oikeanpuoleinen etuosa oli yhteydessä sekä autistisiin piirteisiin että häpeän ja syyllisyyden tunteisiin. Erityisen merkittäväksi osoittautui tämän alueen ja etukiilan (precuneus) välinen viestintä. Kyseiset aivoalueet liittyvät vahvasti itsetutkiskeluun ja toisten ihmisten mielen ymmärtämiseen, ja ne selittivät osittain koettuja tunteita.
Tutkijat totesivatkin näiden aivojen keskiosan rakenteiden olevan keskeisessä roolissa siinä, miten autistisia piirteitä omaavat kokevat negatiivisia, itseen kohdistuvia tunteita. Tutkimus ei kuitenkaan selvittänyt, onko aivoalueiden toiminta syy vai seuraus jostakin.
Koska Personality Neuroscience -tiedelehdessä julkaistuun tutkimukseen osallistui vain neurotyypillisiä henkilöitä, on vielä epäselvää, näyttäytyvätkö samat ilmiöt ihmisillä, joilla on virallinen autismidiagnoosi.
Terveyskirjaston mukaan autismikirjon häiriö on lapsuudessa alkava neurokehityksellinen tila, johon liittyy yksilöllisiä eroja vuorovaikutuksessa, kommunikaatiossa ja joustavuudessa. Vaikka diagnosoitua autismia ei voida parantaa, arkeen ja toimintakyvyn vahvistamiseen on saatavilla moniammatillista tukea.
Lue myös: Juustosta apua hammasterveyteen – ”katkaisee happohyökkäyksen”
Lue myös: Nyt tuli tieto melatoniinin sopivuudesta lapsille
Lähde: PsyPost, Terveyskirjasto