Toronton yliopiston ja useiden muiden tahojen yhteistyönä toteutettu tutkimus viittaa siihen, että DNA:ssa oleva taipumus käden vahvaan puristusvoimaan ennustaa parempaa kognitiivista terveyttä. Yhteys näyttää olevan olemassa riippumatta siitä, kuinka paljon ihminen harrastaa liikuntaa.
Heikko puristusvoima on ollut tunnettu riskitekijä jo aiemminkin muistihäiriöille ja Alzheimerin taudille, ja lääkärit käyttävät puristusvoiman mittausta usein yleisenä elinvoiman indikaattorina. Voimakas puristus vaatii hermoston ja lihasten saumatonta yhteistyötä, mikä saattaa heijastaa hermoston yleistä kuntoa.
Tutkijat kuitenkin epäilevät, että lihasten ja aivojen välillä voi olla suorempi biologinen yhteys kuin aiemmin on ymmärretty.
Lue myös: Aivoissa on neljä reittiä ahdistuksen ja märehtimisen hallintaan – ne voi valjastaa käyttöön
Ne, joilla oli korkein geneettinen taipumus voimaan, kokivat 20 prosenttia hitaampaa kognitiivista heikkenemistä verrattuna heikoimpaan kolmannekseen. Perinnöllinen voima vaikutti aivoihin suorien biologisten reittien kautta. Tämä viittaa siihen, että geneettinen voimakkuus lisää aivojen yleistä kestävyyttä eli biologista resilienssiä.
Lihakset eivät ole pelkästään liikettä tuottavaa kudosta, vaan ne erittävät myös proteiineja, jotka voivat vaikuttaa aivojen oppimiseen, hermoston muovautuvuuteen ja muistitoimintoihin. Se puolestaan vahvistaa käsitystä siitä, että lihastreeni on kannattavaa, vaikkei luonnostaan olisi voimakas.
Lue myös: Hoitovirheet syynissä: kolmannes ongelmista selittyy samalla syyllä
Lue myös: THL: Tällaiset ovat hantaviruksen riskit Euroopassa
Lue myös: Nyt tuli somen käytöstä yllättävä tieto – se sotii yleistä käsitystä vastaan
Lähde: PsyPost