Mental Health and Physical Activity -tiedelehdessä julkaistiin tutkimus, jonka toteuttivat tieteilijät Haiting Zhu ja Yifan Zhang. Tutkimuksessa esiteltiin uusi teoreettinen malli siitä, miten liikunta voi auttaa aivoja käsittelemään negatiivisia kokemuksia ja säätelemään tunteita.
Tieteilijöiden mukaan, kun ihminen kohtaa vastoinkäymisiä, aivot kulkevat tyypillisesti eräänlaisen ketjun läpi. Ensin on itse tilanne, sitten huomio, seuraavana arviointi ja lopuksi reaktio. Jos ketju jää jumiin, ihminen voi jäädä kiinni stressi- ja ahdistuskierteeseen.
Tutkijat esittävät, että liikunta voi katkaista ahdistus- tai märehtimiskierteen neljän eri kognitiivisen reitin kautta.
Lue myös: Hoitovirheet syynissä: kolmannes ongelmista selittyy samalla syyllä
Huomiota voi uudelleenohjata liikunnan avulla pois huolista ja stressioireista kohti ympäristöä, liikettä ja aistiärsykkeitä. Tieteilijöiden mukaan fyysinen aktiivisuus voi saada aivot painottamaan miellyttävämpiä ärsykkeitä ja vähentämään huomion kiinnittymistä negatiivisiin asioihin.
Liikunta vaikuttaa myös niihin aivojen toimintoihin, jotka liittyvät joustavaan ajatteluun ja impulssikontrolliin. Jo yksi harjoituskerta voi aktivoida aivojen etualueita tavalla, joka helpottaa stressaavien tilanteiden tarkastelemista uudesta näkökulmasta. Se voi auttaa ihmistä reagoimaan vähemmän tunteella ja enemmän harkiten.
Kolmantena, tutkimuksen perusteella liikunta voi muokata negatiivisten muistojen voimakkuutta. Kun ikävä muisto palautuu mieleen, se muuttuu hetkellisesti epävakaaksi ennen kuin aivot tallentavat sen uudelleen. Jos samaan aikaan tehdään fyysisyyttä ja koordinaatiota vaativaa harjoitusta, aivojen resurssit jakautuvat siten, ettei muisto välttämättä vahvistu yhtä voimakkaana. Tämä voi ajan myötä lieventää muiston aiheuttamaa tunnereaktiota.
Lue myös: Miksi jotkut eivät liho koskaan? Näin kytket päälle luonnollisen painonhallinnan
Vielä viimeisenä, aerobinen liikunta aktivoi aivojen palkitsemisjärjestelmää ja lisää dopamiinin vapautumista. Tutkijoiden mukaan se voi siirtää ajatuksia pois välttelystä kohti aktiivisempaa ja tavoitteellisempaa toimintaa. Samalla liikunta voi synnyttää onnistumisen kokemuksia, jotka tukevat vaikeiden tunteiden käsittelyä.
Yksittäinenkin treeni toimii ”pikahuoltona” mielen synkistelylle, mutta säännöllinen harjoittelu luo positiisen kierteen. Liikunta voikin ajan myötä vahvistaa pysyvämpiä myönteisiä ajattelun ja stressinhallinnan malleja.
Säännöllisesti liikkuvien aivot myös reagoivat stressiin automaattisesti joustavammin ja vähemmän puolustelevasti. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös joogan ja tai chin kaltaisia lajeja, ja niiden todettiin opettavan aivoja säilyttämään tasapainon silloinkin, kun tunteet kuohuvat.
Tutkijat kuitenkin korostavat, ettei liikunnan psykologinen vaikutus ole täysin samanlainen kaikilla ihmisillä. Ikä, fyysinen kunto ja mielenterveyden lähtötilanne voivat vaikuttaa siihen, miten voimakkaasti liikunta muuttaa tunteiden käsittelyä ja stressireaktioita.
Lue myös: THL: Tällaiset ovat hantaviruksen riskit Euroopassa
Lue myös: Nyt tuli somen käytöstä yllättävä tieto – se sotii yleistä käsitystä vastaan
Lähde: PsyPost