Kela tiedottaa, että ADHD-lääkkeitä käyttää jo joka yhdeksäs alakouluikäinen poika.
Vuonna 2025 ADHD-lääkkeitä käytti 11 prosenttia alakouluikäisistä pojista ja 3,8 prosenttia tytöistä.
ADHD-lääkkeiden käyttö on voimakkaassa kasvussa etenkin alakouluikäisillä pojilla, teinitytöillä ja nuorilla naisilla.
Lue myös: Uusi tutkimus löysi yhteyden ADHD:n ja pituuskasvun sekä painoindeksin väliltä
Lue myös: Tutkimus: Lapsella voi olla ADHD:n sijaan univaje – lääkkeiden vaikutuksesta yllättävä löytö
13-17-vuotiailla nuorilla lääkkeitä käyttivät 10,6 prosenttia pojista ja 6 prosenttia tytöistä.
ADHD-lääkkeiden käyttö on yleistynyt myös nuorilla aikuisilla eli 18–29-vuotiailla. Vuonna 2025 niitä käytti 3,5 prosenttia ikäryhmän miehistä ja 4,9 prosenttia naisista.
– Suomessa ADHD-lääkkeiden käyttö lapsilla on nyt jo selvästi yleisempää kuin lähimmissä naapurimaissa. Kasvu on ollut erittäin voimakasta kaikissa ikäryhmissä, vaikka Ruotsissa lääkitys onkin vielä yleisempää nuorilla naisilla, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Miika Vuori.
Kelan rekisteritietojen mukaan ADHD-lääkityksen aloitti vuonna 2017 ensimmäistä kertaa elämässään noin 0,6 prosenttia kaikista alakouluikäisistä pojista, mutta vuoteen 2024 mennessä osuus oli kasvanut viisinkertaiseksi ja oli jo 3 prosenttia. Vuonna 2025 osuus oli 2,6 prosenttia.
Lue myös: Masennus- ja AHDH-lääkkeiden käytön kasvu on ollut Suomessa voimakkaampaa kuin muissa Pohjoismaissa
Lue myös: ADHD yleistyy lasten ja nuorten keskuudessa – asiantuntijoilla huoli hyvinvointialueiden eroista
Alakouluikäisistä tytöistä ADHD-lääkityksen aloitti vuonna 2017 noin 0,3 prosenttia ja vuonna 2024 reilu prosentti.
Suhteellisesti vuoteen 2017 verrattuna ADHD-lääkityksen aloittaminen on yleistynyt viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana voimakkaimmin teini-ikäisillä tytöillä ja nuorilla naisilla.
– ADHD-lääkkeitä käyttävien teini-ikäisten tyttöjen osuus ei ole enää erityisen matala. Tytöillä ADHD diagnosoidaan keskimäärin selvästi myöhemmin kuin pojilla, mikä korostaa tarvetta huomioida sukupuolten väliset erot oireiden ilmenemisessä ja tunnistamisessa, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Heini Kari.