Usein selittämätön väsymys saattaa johtua hoitamattomasta uniapneasta, ja moni sairastaa sitä Suomessa tietämättään. Uniapnean olemassaolon voi selvittää helposti sairaalasta saatavalla kotitestillä. Syynä voi kuitenkin olla myös krooninen väsymysoireyhtymä.
Tutkijat Icahn School of Medicine -yliopistosta havaitsivat, että suurella osalla kroonisesta väsymyksestä kärsivillä on tietämättään poikkeavuuksia hengitystavassaan. Tutkimukseen osallistuneista kroonista väsymysoireyhtymää (ME/CFS) sairastavista henkilöistä 71 prosentilla havaittiin hengityshäiriöitä kuten hyperventilaatiota tai toiminnallisia hengityshäiriöitä.
Poikkeava hengitysmalli saattaa liittyä dysautonomiaan, eli tilaan, jossa hermoston välittämät säätelysignaalit verisuonille ja lihaksille toimivat häiriintyneesti. Hoidon kohdistaminen näihin hengityshäiriöihin voisi helpottaa joitakin sairauden vaikeimmista oireista.
Lue myös: Tutkimus: Nenänkaivuu voi olla terveydelle haitallista
Hengityshäiriöt aiheuttavat huimausta, aivosumua, keskittymisvaikeuksia, hengenahdistusta ja uupumusta, jotka ovat tyypillisiä kroonisen väsymysoireyhtymän ilmenemismuotoja. Oireet usein voimistuvat fyysisen tai henkisen rasituksen jälkeen.
Tutkimuksen johtava kirjoittaja Benjamin Natelson kertoo, että häiriöiden tunnistaminen voi avata uusia hoitomahdollisuuksia. Toimintahäiriöinen hengitys voi ilmetä esimerkiksi tiheinä huokauksina normaalin hengityksen lomassa, liian nopeana hengityksenä, voimakkaana uloshengityksenä vatsalihaksia käyttäen, rintakehään painottuvana hengityksenä – jossa pallea ei toimi kunnolla – sekä heikkona koordinaationa rintakehän ja vatsan välillä.
Tutkijoiden mukaan hengitysharjoituksista saattaa mahdollisesti olla apua, ja hengityksen rauhoittaminen ja hallinnan parantaminen voi lievittää osaa oireista. Mahdollisina apukeinoina mainitaan myös jooga, uinti sekä menetelmät, joissa hengitystä seurataan ja ohjataan esimerkiksi uloshengityksen hiilidioksidipitoisuuden avulla. Seurannan avulla henkilö voisi opetella hengittämään paremmin ja rauhallisemmin.
Tutkimuksessa verrattiin 57 kroonista väsymysoireyhtymää sairastavaa henkilöä 25 terveeseen verrokkiryhmän jäseneen. Osallistujat tekivät kahden peräkkäisen päivän ajan sydän–keuhkorasitustestejä, joiden aikana seurattiin muun muassa sykettä, verenpainetta, hapenottokykyä, veren happipitoisuutta sekä hengitystyön määrää. Samalla analysoitiin hengitystaajuutta ja -malleja.
Lue myös: Liikunnasta paljastui uusi vaikutus sydämeen – voi parantaa tulevaisuuden hoitoja
Lue myös: Tutkimus: Painonhallinta ei ole vain tahdonvoimaa
Lue myös: Liikunnasta laihdutuksen aikana löytyi erinomainen hyöty – lihakset nuorentuivat
Lähde: SciTechDaily