Monissa tilanteissa ihmisillä on tapana pidätellä itseään joko tietoisesti tai alitajuisesti, mikä voi ehkä joskus myös rajoittaa onnistumisen mahdollisuuksia. Oli kyseessä sitten jännittävä esiintymistilanne, palkkaneuvottelu tai fyysinen ponnistus, pelko ja yliajattelu voi toimia esteenä.
American Psychologist -tiedelehdessä julkaistu uusi tutkimus paljastaa yllättävän tavan murtaa henkiset lukot – ja se vaikuttaisi olevan kiroileminen. Tutkijoiden mukaan kirosanojen toistaminen auttaa ihmistä ylittämään itsensä ja purkamaan sisäisiä estojansa silloin, kun vaaditaan huippusuoritusta.
Tutkimuksen johtaja Richard Stephens kollegoineen järjesti kokeita, joissa osallistujien piti suorittaa fyysisesti raskasta tuolipunnerrusta, eli kehoa kannateltiin käsien varassa istuma-asennossa mahdollisimman pitkään, maksimissaan minuutin ajan.
Testi tehtiin kahdessa eri tilanteessa. Toisessa osallistujat toistivat itsepäättämäänsä kirosanaa kahden sekunnin välein, ja toisessa osallistujat toistivat neutraalia sanaa samassa tahdissa.
Tutkijat havaitsivat, että testattavat jaksoivat kannatella itseään merkittävästi pidempään silloin, kun he kiroilivat. Myöhemmin data yhdistettiin laajempaan 300 osallistujan tietokantaan, mikä näytti vahvistavan ilmiön olemassaolon.
Tutkijat ehdottivat myös syitä siihen, miksi kirosanat toimivat suorituskyvyn lisääjinä. Kiroilu voi viedä huomiota pois kivusta, fyysisestä ja henkisestä väsymyksestä sekä maitohapoista, sillä sadattelu toimii aivoille tehokkaana häiriötekijänä. Kiroilu saattaa jopa luoda ”flow-tilan”, eli ihminen uppoutuu suoritukseen täydellisesti nauttien samalla haasteesta.
Tutkijat huomauttivat, että tutkimustuloksiin voi vaikuttaa niin sanottu Hawthorne-ilmiö. Osallistujat saattavat joskus arvata tutkimuksen tavoitteen tai mitä heiltä odotetaan, ja se voi vaikuttaa tuloksiin.
Lue myös: Stressi näkyy vatsassa yllättävällä tavalla – ahdistuksen ja suoliston välillä on yhteys
Lue myös: Tutkijat yllättyivät: Äidinmaidolla on pitkä vaikutus lapseen – näin se näkyy vuosienkin päästä
Lähde: PsyPost