Kuva: Shutterstock
Myöhästely, valittaminen... 10 huonoa tapaa, jotka itse asiassa ovatkin hyvästä sinulle
Asioiden tekemistä viivyttelevät ihmiset ovat usein muita luovempia.
Kaikilla meillä on paheemme ja huonot tapamme, joista on hankala päästä eroon. Tosin tutkimustietoon nojaten kaikista huonoista tavoista ei edes kannata pyristellä irti. Jotkin huonot tavat nimittäin kertovat, että ihminen on keskimääräistä älykkäämpi. Insider-sivusto on listannut kymmenen tällaista tapaa.
Vitkastelu
Asioiden tekemisen viivyttely nähdään usein laiskuuden merkkinä. Whartonin yliopiston professori Adam Grant väittää Originals-kirjassaan, että laiskuuden lisäksi viivyttely voi kertoa siitä, että ihminen vain odottaa oikeaa aikaa. Kun asioille ottaa enemmän aikaa, ehtii niitä kehitellä omassa päässään pidemmälle ja näin päätyä johonkin luovempaan ratkaisuun kuin suin päin toimiin ryhtymällä. Grantin mukaan esimerkiksi Steve Jobs toimi juuri näin, ja loppu on historiaa.
Kynsien pureskelu
Eräässä pitkittäistutkimuksessa seurattiin noin tuhatta ihmistä lapsuudesta aina aikuisikään asti. Kun tutkittavat olivat lapsia, heidän vanhemmiltaan kysyttiin kahden vuoden välein, pureskeleeko heidän lapsensa kynsiään tai imee peukaloaan. Tutkittavien ollessa 13- ja 32-vuotiaita heille tehtiin allergiatestit. Kävi ilmi, että heillä, jotka olivat pureskelleet kynsiään tai imeneet peukaloaan lapsena, oli vähemmän allergioita kuin muilla tutkittavilla. On kuitenkin huomioitavaa, että kynsien pureskelu voi vaurioittaa kynnen lähellä olevaa ihoa ja näin tehdä ihmisestä alttiimman tulehduksille.
Myöhästely
Jatkuva myöhästely saattaa aiheuttaa myöhästelijän kanssaeläjille todellista harmia, ja myöhästelijästä välittyy epäjärjestelmällinen ja joskus jopa epäkunnioittava kuva. Kirjailija Diana DeLonzor on kuitenkin puhunut myöhästelijöiden myönteisistä persoonallisuudenpiirteistä.
- Monet myöhästelevät ihmiset tapaavat olla sekä optimistisia että epärealistisia, ja tämä vaikuttaa heidän käsitykseensä ajasta. He todella luulevat, että voivat mennä lenkille, hakea vaatteensa pesulasta, käydä ruokakaupassa ja viedä lapset kouluun tunnin sisällä, DeLonzor on sanonut.
Valittaminen
Valittamisen voi tehdä hyvällä tavalla ja sen voi tehdä huonolla tavalla. Huono tapa on, jos vain purnaa jostakin asiasta yrittämättä muuttaa sitä. Hyvällä valituksella pyritään tietoisesti muuttamaan jotakin asiaa, ja valitus esitetään ihmiselle, joka pystyy asiaan vaikuttamaan. Tällaiset tiedostavasti valittavat ihmiset ovat erään tuoreen tutkimuksen mukaan onnellisempia kuin ne, joiden valittaminen on päämäärätöntä tunteiden purkamista.
Purkan pureskelu
Purukumia ei sovi jauhaa esimerkiksi työhaastattelussa. Monissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että purkan pureskelu tekee ihmisestä valppaamman. Yhden tutkimuksen mukaan purkan pureskelijat jopa suoriutuivat älykkyystestistä paremmin kuin ne, jotka eivät purkkaa jauhaneet. Purkan pureskelun on myös todettu kohentavan mielialaa ja vähentävän stressihormoni kortisolin erittymistä.
Epäsiisteys
Onko työpöytäsi aina hieman kaoottisessa tilassa? Ei hätää, jos näin on, sillä tämä voi itse asiassa olla hyvä asia. Erään tutkimuksen mukaan epäsiisteyden ja järjestelmällisyyden puutteen keskellä ihmisestä tulee motivoituneempi saavuttamaan omia tavoitteitaan, sillä ihmisellä on tapana etsiä järjestystä jostakin. Joillekin tämä jokin ei todellakaan ole työpöytä.
Ylimääräinen liikehtiminen
Joitakin saattaa ärsyttää, jos esimerkiksi työkaverilla on aina tapana naputella pöytää sormillaan tai taputella jalallaan maata. Tällaiset pienet toistuvat liikkeet kuitenkin erään tutkimuksen mukaan vähentävät naisilla ennenaikaisen kuoleman riskiä.
Juoruilu
Juoruilu, jonka tavoitteena on auttaa jotakuta, saattaa olla hyvästä. Tutkimuksessa havaittiin, että kun eräässä luottamusleikissä osallistujat huomasivat jonkun huijaavan, se kiihdytti näiden henkilöiden sydämen sykettä. Tutkijat antoivat leikkiin osallistuneille mahdollisuuden kirjoittaa toisilleen suunnattuja viestejä, ja noin puolessa niistä ”juoruiltiin” leikissä huijaavan käytöksestä. Kun osallistujat olivat osallistuneet tällaiseen hyvän tarkoituksen puolesta tehtyyn juoruiluun, heidän sykkeensä laski ja he kertoivat voivansa paremmin.
Haaveilu
Joskus on hyvä vain pysähtyä haaveilemaan ja antaa ajatusten harhailla. Tästä kertoo eräs The Harvard Business Review -lehdessä julkaistu tutkimus. Sen mukaan noin 12 minuutin kestoinen ajatusten harhailun hetki auttaa silloin, kun on suorittamassa jotain hankalaa tehtävää. Pieni haihatteluhetki auttaa löytämään ratkaisun kiperämpiinkin kysymyksiin.
Täytesanojen käyttö
Esimerkiksi hmm-äänteen toistelu saattaa olla joillekin yleinen maneeri puhuessa. Englannin kielen käytöstä tehdyn tutkimuksen mukaan ”um”- ja ”uh”-sanojen käyttö (suomeksi suunnilleen ”hmm” ja ”öö”) auttaa kuulijoita ymmärtämään ja myös muistamaan, mitä puhuja sanoo. Toisen tutkimuksen mukaan tunnolliset ihmiset käyttävät muita useammin täytesanoja lauseissa.
Lue myös: Oletko erittäin tunneälykäs? 10 merkkiä, jotka paljastavat
Lähde: Insider
