"Esittääkö hän roolia?" – Erikoisjoukot-kivikasvo Matias Petäistö avaa, mikä on aitoa ja mikä show'ta
Kun mainitsen Matias Petäistön vierailleen haastattelussani, toistuu usein sama kysymys: ”Onko hän oikeasti sellainen, vai esittääkö hän vain roolia?”
Juuri tämä kysymys oli yksi syy kutsua Petäistö haastatteluun. Hänen vahva henkilöbrändinsä herättää voimakkaita tunteita ja ajatuksia – sekä puolesta että vastaan.
Erityisesti Erikoisjoukot-ohjelmassa Petäistö esiintyy armottomana kouluttajana, jonka kasvoilta ei tunnu heijastuvan laisinkaan myötätuntoa. Hänen kivikasvoinen tyylinsä on tullut tutuksi myös sosiaalisessa mediassa.
Petäistön brändi ei ole kaikkien pala kakkua. Ja ehkä juuri tämä ristiriitaisuus houkuttaa kysymään, mikä on todellista ja mikä pelkkää show’ta.
Kivikasvoksi kutsuminen ei Petäistöä häiritse. Hän allekirjoittaa piirteen itsessään.
– En välttämättä ole niin kivikasvo koko aikaa kuin esimerkiksi Erikoisjoukot-sarjassa, mutta kyllä se on selkeästi osa minua. Olen kivikasvoinen ison osan ajasta, mutta se ei tarkoita, ettei siellä pinnan alla olisi muuta, täsmentää Petäistö.
Petäistö teki kymmenen vuoden uran Puolustusvoimien erikoisjääkärikomppaniassa erikoisjoukkoaliupseerina. Nykyisin hän vetää Hyvinkäällä sijaitsevaa Sveitsin hiihtokeskusta ja toimii kuntovalmentajana myyden verkkovalmennuksia.
Petäistö kertoo Instagramin toimivan hänellä valmennustensa päämarkkinointikanavana. Hänen tiliään seuraa jo yli 52 000 silmäparia.
Jos mutkat vetää oikein suoriksi, näkee hänen Instagramissaan autoja, näyttäviä koruja, aseita ja ”nyt mennään eikä vikistä” -asennetta urheilussa sekä elämässä ylipäätään.
Onko tämä kaikki osa tarkoin harkittua markkinointisuunnitelmaa vai kuvastaako tämä kaikki aidosti häntä?
Petäistö kertoo, ettei hänen henkilöbrändiään ole tarkkaan suunniteltu tai mietitty paperille. Kyseessä on Petäistö itse, vaikka hän tunnistaa eroa henkilöbrändin ja arkiminän välillä.
– En osaa suoraan sanoa, mikä se ero niiden välillä todellisuudessa on. Ei välttämättä älyttömän iso. Somessa näytän sen, mitä koen tarpeelliseksi ja haluan näyttää, mutta se on selkeästi osa minua. Ei mitään esitettyä sen kummemmin ole, hän vakuuttaa.
Petäistön somessa aseet esiintyvät muun muassa videoilla ampumaradalta. Myös hänen kaulassaan roikkuu suuri asetta esittävä kaulakoru sekä ihoa koristaa tuore tatuointi aseesta. Aseiden näkymistä somessa Petäistö perustelee sotilastaustallaan.
– Korut, autot ja kiroilut ovat osa minua ja olen katsonut, etten halua niitä piilotella. Ne ovat osa minua ja siksi ne siellä näkyvät.
Hänen somepresenssiään leimaa myös suorasukainen viestintä. Esimerkiksi yhden julkaisun otsikko kuuluu: ”Aika v*tusti löytyy niitä pt:itä jotka hengästyy portaissa”. Provosoivaa. Onko juuri provokaatio Petäistön tapa hakea näkyvyyttä?
– Olen huomannut, että provokatiiviset jutut tietysti toimivat somessa erittäin hyvin ja saa sitä kautta näkyvyyttä lisää. Olen todennut, etten niitä ainakaan välttele.
Petäistö avaa kyseisen julkaisua kertomalla, että videossa hän vertasi omaa valmennustyyliään muihin valmentajiin ja työskentelytapoihin. Vaikka monet pitivät videota provosoivana, Petäistön mukaan se ei ollut sen tarkoitus. Hän täsmentää kertoneensa siinä ”vain suoraan sydämestä”.
– On tärkeä pysyä asiassa, että en hakemalla ala hakemaan mitään provosointia. Se on sitten muiden juttu, ketkä sitä kautta koittaa pärjätä omissa hommissaan.
Pärjääminen ja menestyminen ovat toistensa synonyymejä. Menestyksen Petäistö määrittelee mahdollisuudeksi tehdä haluamiaan asioita työssä ja vapaa-ajalla, ja olla siten tyytyväinen elämäänsä. Tämän pohjalta hän kokee itsensä menestyneeksi.
– Sain tehdä unelmaduuniani erikoisjoukkosotilaana kymmenen vuoden ajan, ja se on yhä unelmatyöni. Se on isoimpia menestyksiä, mitä minulla on ollut. Sotilasuran jälkeen siirryin yrittäjäksi ja olen pärjännyt siinä hyvin omien itselleni asettamieni mittareiden mukaan.
Vaikka Petäistö näkee menestyksen olevan pitkälti kiinni omasta tekemisestä, hän korostaa, ettei kukaan pärjää yksin. Ei edes hän itse. Hänen mukaansa menestys on myös läheisten tuen ansiota. Tukipilareikseen hän nimeää vaimonsa, perheensä, työntekijänsä sekä sotilasuran aikaiset kollegansa.
Petäistö treenaa itse lähes joka päivä kerran tai kaksi. Urheilu on ollut vahva osa hänen elämäänsä lapsesta asti, joten keho on tottunut aktiiviseen elämäntapaan. Treenitaustan avulla hän on oppinut tuntemaan kehon rajat ja kestävyyden, mikä auttaa hallitsemaan treenin kuormitusta.
Hän kertoo urheilevansa paitsi fyysisen kunnon, henkisen hyvinvoinnin myös oman esimerkin vuoksi.
– Oikeastaan joka asiassa pidän tärkeänä ja arvostan esimerkillä johtamista. Koen, että valmentajana minun täytyy olla hyvässä kunnossa ja pystyä tekemään niitä samoja treenejä, mitä laitan valmennettaville.
Aikoinaan Petäistö opiskeli Kalajoen lukiossa ja haki varusmiespalveluksen aikana Kadettikouluun ja nappasi paikan. Kuitenkin aliupseeriura vei mukanaan ja Kadettikoulu sai jäädä.
Viimeiset pari vuotta hän on toiminut valmentajana. Vaikka Petäistöllä ei ole liikunta-alan koulutusta, hän ei näe sitä ongelmana. Hän arvostaa enemmän käytännön kokemusta ja konkreettista osaamista kuin muodollista pätevyyttä.
– Kokemukseni mukaan se oma kokemus on selkeästi tärkeämmässä roolissa – ja ei voi kieltää, ettei se ole tässä jutussani toiminut erittäin hyvin, Petäistö toteaa.
Verkko on täynnä erilaisia nettivalmennuksia, jotka lupailevat toinen toistaan parempia tuloksia. Joukkoon mahtuu myös valmentajia, jotka myyvät itselleen toimivia treenisuunnitelmia räätälöimättöminä asiakkaille. Tässä piilee kieltämättä riskejä.
– Valmennuksessani treenisuunnitelma on aina henkilökohtaisesti räätälöity asiakkaille eli ei lähde mitään samoja papereita suuntaan tai toiseen. Se on ainoa keino onnistua, kun suunnitelma tehdään asiakkaan taustan, tason ja elämäntilanteen mukaan. Näin saadaan oikeasti tuloksia aikaan ja vältytään yli- ja alitreenaamiselta.
Pitäisikö nettivalmennusten tarjoamista jotenkin rajoittaa, vai onko kuluttajan vastuulla valita, mihin rahansa laittaa?
– En näe tuossa mitään ongelmaa. Puolestani kilpailla saa ihan missä haluaa. Kilpailu on vain hyvästä, sillä se nostaa tasoa kaikessa, Petäistö linjaa.
Valmennuksia Petäistö ei tee yksin vaan hänellä on tiimi, johon kuuluu vajaa kymmenkunta henkilöä, kuten apuvalmentajia, myyjä ja assistentti. Apuvalmentajilta löytyy taustaa niin kehonrakennuksesta, CrossFitistä, nyrkkeilystä ja kamppailulajeista.
Petaisto Coachingin verkkosivuilla kuvaillaan valmennuksen vaativan kurinalaisuutta ja määrätietoisuutta, joten se EI ole niille, jotka pelkäävät väsymistä. Kirjaimet e ja i ovat kirjoitettu isolla. Tämän mahtipontisen sävyn vuoksi valmennusfilosofiaa on nyt tarpeen avata tarkemmin.
Petäistö kertoo valmennusfilosofiansa kiteytyvän kokonaisvaltaiseen fysiikkaan eli voimaan ja kestävyyteen.
– Se on se mitä sotilailta vaaditaan ja se ajaa mielestäni ihan normaalinkin ihmisen tarpeita hyvinvointiin.
Petäistö tunnustaa, että hänen valmennusmetodinsa eivät sovi kaikille. Hänen valmennuksissa ei valiteta turhasta ja jätetä treenejä välistä ilman perusteluja.
– Brändini kyllä rajaa isoksi osaksi ne pois, ketkä saattavat olla niitä, jotka haluavat kiltimpiä valmentajia. Ne jotka minulle hakevat, haluavat nimenomaan sellaista kovempaa valmennusta, eikä niinkään sitä silittelyä.
Kun Petäistö aloittaa yhteistyön uuden asiakkaan kanssa, hän tekee yhden asian selväksi: valmennuksessa ei ole tilaa puolivillaisuudelle.
– Oikeastaan ainoa vaatimukseni on, että sitoutuu. Eli sitten kun ohjelma on tehty oman tavoitteen ja arkirutiinien mukaisesti niin että se on oikeasti mahdollista toteuttaa, sinun tarvitsee vain noudattaa sitä parhaasi mukaan niin se riittää.
Erikoisjoukot-ohjelmassa kouluttajilta ei heru sympatiaa osallistujille vaan epäonnistuneet suoritukset saavat huutoa ja haukkuja. Tuleeko tämä kivikasvo huutamaan myös valmennettavalle, jos motivaatio rakoilee eikä oikein jaksaisi?
– Ei tule heti, virnistää Petäistö.
Ensin valmennettavien kanssa käydään tilannetta läpi ja etsitään vaihtoehtoja ohjelman keventämiseksi tarpeen mukaan. Ajan puute ei kuitenkaan ole hyväksyttävä syy, sillä omasta kokemuksestaan Petäistö tietää, että kiireestä huolimatta aikaa treenille löytyy aina.
– Ja sitten jos ei lähde millään keinolla, niin sittenhän se valmennussuhde päättyy tavalla tai toisella, hän summaa.
Myös motivaation puute on konseptina Petäistölle vieras termi. Motivaatio voi puuttua, mutta tietyt asiat on hoidettava siitä huolimatta.
– Ihan samalla tavalla, kun menee aamulla töihin, niin sekin täytyy tehdä, vaikka motivaatiota ei välttämättä olisi. Mielestäni tämä on selkeää matematiikkaa. Ei minullakaan ole aina motivaatiota treenata, mutta se kuuluu elämään.
Petäistö kertoo olevansa jo tottunut siihen, että hänen valmennustyyliä kuvaillaan esimerkiksi toksiseksi. Kuvailu ei häntä hetkauta.
– Tiedän, että kaikkia ei voi miellyttää. Se on selvä, ettei kaikki tyyliäni allekirjoita ja se on täysin fine.
Jos Petäistön valmennukseen mielii, saa siitä pulittaa kuukaudessa noin 150 euroa. Valmennuksen hinta riippuu sen sisällöstä ja siitä kuuluuko siihen esimerkiksi vain treenisuunnitelma vai myös ruokasuunnitelma.
Tulevaisuuden tavoitteikseen Petäistö nimeää tyytyväisyyden omaan elämään ja tekemiseen.
– Ja kyllä uskon, että jossain vaiheessa tulee se aika, että on valmis itsekin nostamaan vähän kaasua polkimelta ja voisi se vapaa-aika maistua enemmänkin.
Mutta vielä ei ole sen aika. Nyt Petäistö kertoo ”painavansa vain eteenpäin”. Rauta on nyt kuumaa ja siksi sitä pitää takoa.
Haastattelun voit kuunnella kokonaisuudessaan alta tai Podplaysta.
Lue myös: Jannan uuden biisin sanoma tiivistyi hetkeen, jossa haastattelu jouduttiin aloittamaan alusta