Kuulo- ja puhevammaisille suunnatun hätätekstiviestipalvelun käyttö on lähes kolminkertaistunut viime vuoteen verrattuna, kertoo Hätäkeskuslaitos. Viime vuonna viestejä lähetettiin noin 7390, kun taas tänä vuonna määrä on jo lähes 20 000.
Syynä määrän nousuun on tiedotteen mukaan rekisteröintivelvoitteen poistuminen, jonka myötä hätäviestejä voi lähettää kuka tahansa.
Lue myös: Tiedätkö, mihin soittaa hädän tullen reissussa ollessa? Hätäkeskuslaitos julkaisi muistilistan
Hätäkeskuslaitoksen kehittämispäällikkö Tommi Hopearuohon mukaan suurin osa viesteistä ei liity todellisiin hätätilanteisiin.
– Hätänumero on kiireellisiä hätätilanteita varten, kun paikalle tarvitaan auttavia viranomaisia. Viestillä ei pidä lähettää esimerkiksi vinkkejä tapahtumista tai henkilöistä. Turhat viestit hidastavat avunsaantia heiltä, jotka eivät voi tehdä hätäilmoitusta soittamalla.
Hätäkeskuspäivystäjä Hannah Salon mielestä tekstiviestiä pidetään vähempiarvoisena kuin puhelua, sillä ilmoituksia tulee laidasta laitaan.
Lue myös: Jatkossa hätänumeroon voi lähettää tekstiviestin kuka tahansa – myös muita muutoksia tulossa
Monet viestit ovatkin täysin asiattomia. Viesteissä sisältö voi olla myös loukkaavaa.
– Aiheettomat ilmoitukset voivat viedä päivystäjän aikaa kohtuuttoman pitkään, sillä tekstiviestien kautta kokonaiskuvan muodostaminen on huomattavasti hankalampaa kuin puhelussa. Viesteissä äänensävyt ja taustaäänet jäävät pois, ja viestittely on hitaampaa.
Hätäkeskuslaitos muistuttaakin siitä, että hätäpuhelun tulee aina olla ensisijainen tapa tehdä hätäilmoitus, mikäli pystyy puhumaan ja kuulee. Toiveena on, että hätäviestit säästetään ihmisille, jotka sitä oikeasti hädässään tarvitsevat.
Lähde: Hätäkeskuslaitos