Yhteiskunnissa on nykyisin havaittavissa ilmiö, jossa ihmiset ovat jakautuneet poliittisiin poteroihinsa ja kupliinsa. Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS) -tiedelehdessä julkaistu tutkimus selvitti ilmiön syitä.
Wienin lääketieteellisen yliopiston ja Complexity Science Hub Wienin tutkijoiden mukaan Yhdysvalloissa ja muissa länsimaissa poliittinen polarisaatio on jyrkentynyt viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Samaan aikaan älypuhelinten ja sosiaalisen median läpimurron jälkeen, noin vuodesta 2008 alkaen, ihmisten ilmoittamien läheisten sosiaalisten yhteyksien keskimääräinen määrä on lähes kaksinkertaistunut.
Tutkijoiden tietokonemallin perusteella sosiaalisten yhteyksien määrän ylittäessä tietyn kynnyksen yhteiskuntarakenteella on taipumus jakautua vastakkaisiin kupliin. Malli simuloi ihmisten sosiaalista käyttäytymistä kahden tunnetun ilmiön, homofilian ja sosiaalisen tasapainon, pohjalta.
Lue myös: Uudenlainen sänky voi pelastaa unettomuudelta – ikään kuin paluu lapsuuteen
Lue myös: Aivokemikaali oreksiini ylläpitää motivaatiota – uusi tutkimus valottaa asiaa tarkemmin
Homofilia tarkoittaa ihmisten taipumusta hakeutua samanmielisten seuraan, mikä voi samalla vahvistaa omia näkemyksiä. Sosiaalisen tasapainon teoria puolestaan kuvaa pyrkimystä vähentää ihmissuhteiden välisiä jännitteitä esimerkiksi muuttamalla omia mielipiteitä tai ottamalla etäisyyttä eri mieltä oleviin.
Simulaatiossa virtuaalihenkilöille annettiin mielipiteitä eri aiheista, ja heidän välilleen muodostui mielipiteisiin suhtautumisen perusteella joko myönteinen tai kielteinen suhde. Malli muutti yksilöiden mielipiteitä satunnaisesti, ja jos muutos vähensi virtuaalihenkilön sosiaalista stressiä, hän säilytti uuden mielipiteensä.
Malli paljasti, että kun läheisten ihmissuhteiden määrä pysyi vähäisenä, yhteiskunta säilyi monimuotoisena ja yhtenäisenä. Silloin pienet samanmielisten ryhmät olivat hajallaan ja suhtautuivat suvaitsevasti muuhun väestöön.
Keskimäärin noin viiden läheisen yhteyden kohdalla tilanne muuttui jyrkästi. Pienet ryhmät alkoivat sulautua kahdeksi suureksi ja vastakkaisia mielipiteitä edustavaksi leiriksi, joiden sisällä näkemykset olivat hyvin samanlaisia ja ryhmien väliset suhteet pääosin kielteisiä.
Tutkijat vertasivat mallin tuloksia laajoihin kyselyaineistoihin, kuten Pew Research Centerin tutkimuksiin. Aineistojen perusteella Yhdysvaltojen poliittinen polarisaatio pysyi suhteellisen vakaana ennen vuotta 2010, minkä jälkeen vastakkainasettelu kasvoi nopeasti samaan aikaan sosiaalisten yhteyksien määrän kasvun kanssa.
Tutkijoiden malli onnistui ennustamaan vastaavanlaisen polarisaation kasvun. Tulokset viittaavat siihen, että sosiaalisten yhteyksien lisääntyminen voi itsessään synnyttää voimakasta polarisaatiota ilman, että malliin tarvitsee lisätä muita yhteiskunnallisia tekijöitä.
Tutkimuksessa on kuitenkin myös rajoituksia. Mallissa oletetaan, että kaikki ihmiset suhtautuvat erimielisyyksiin ja niiden aiheuttamaan sosiaaliseen paineeseen samalla tavalla, vaikka todellisuudessa ihmisten sietokyky vaihtelee.
Lisäksi mallin rakenne on melko kiinteä, eikä siinä huomioida sosiaalisen median suosittelualgoritmeja, jotka voivat jatkuvasti ehdottaa uusia yhteyksiä ja mahdollisesti vahvistaa kuplautumista entisestään.
Tutkijat ehdottavat, että yhteiskunnan poteroitumista voitaisiin lieventää koulutuksella, joka vahvistaisi kykyä sietää eriäviä mielipiteitä. Lisäksi tutkijoiden mukaan äärimmäisiä näkemyksiä edustavien vaikuttajien näkyvyyden rajoittaminen esimerkiksi moderoinnilla voisi siirtää polarisaation kriittistä kynnystä korkeammalle.
Lue myös: Mies piinasi ravintoloita ja ihmisiä tilaamalla satoja pitsoja – nyt odottaa tuomio
Lue myös: Tutun herkun syöjillä on parempi muisti – yhteys voimakkain vähän liikkuvilla
Lähde: PsyPost