Kuva: Shutterstock
Suomalaisten varautuminen häiriötilanteisiin parantunut entisestään - osa kokee sen liian kalliiksi
Osa kokee varautumisen osaksi omaa elämäntapaa.
Kotitalouksien varautumisessa on tapahtunut huomattavaa parannusta. Jopa puolet suomalaisista eli 54 prosenttia arvioi varautumisensa vastaavan kansallista 72 tunnin suositusta. Asiasta selviää Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kyselytutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan muutos on tapahtunut viimeisen kahden vuoden aikana, sillä vuonna 2023 vain 35 prosenttia koki olevansa hyvin varautuneita. Vuonna 2021 vastaava luku oli 41 prosenttia.
Valtaosa suomalaisista, jopa 82 prosenttia, kokee, että yksilön omatoimisella varautumisella on merkittävä rooli yhteiskunnan häiriötilanteissa.
- On hienoa huomata, että suomalaisten asenne omatoimista varautumista kohtaan on näin myönteinen, SPEKin varautumispäällikkö Markus Latva-aho tuumaa järjestön tiedotteessa.
- Suomessa asiat ovat yleisesti ottaen hyvin, mutta monenlaisia häiriöitä ja tahallistakin häirintää voi tulla koska vain. Yhteiskunnan kriisinkestävyydelle kotitalouksien varautumisella on suuri merkitys.
Varautumisessa on vastausten mukaan suurta vaihtelua. Tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista on huomioinut kotivarassaan ruoan riittävyyden häiriötilanteita ajatellen. Ilman vettä tai sähköä omatoimisesti pärjäisi vain noin puolet väestöstä. Vastaajista vain 35 prosentilla löytyi pullovettä kolmeksi päiväksi.
- Puhdas juomavesi ja erityisesti kerrostaloissa kaukolämmityksen tarvitsema sähkö ovat perustarpeita, joita ilman monen on hyvin hankala tulla toimeen, Latva-aho toteaa.
- Varautumisessa ehkä tärkeintä on, että jokaisessa kodissa olisi vähintään 5 litraa pullovettä asukasta kohti. Etukäteen tulisi myös opetella varautumistaitoja, kuten lämpimänä pysymistä kylmenevässä asunnossa.
Tutkimuksen mukaan parhaiten varautuneita ovat yli 65-vuotiaat. Heistä yli kaksi kolmannesta toimii suosituksen mukaisesti, SPEKin tiedotteessa kerrotaan. Keskimäärin muita huonommin varautuneita ovat nuoret, pienituloiset ja kaupunkilaiset.
- Myönteistä on, että neljä viidestä vastaajasta kertoi nähneensä varautumisohjeita. Tieto ei kuitenkaan ole kaikkien kohdalla muuttunut toiminnaksi, joten herättelyä aiheeseen tarvitaan edelleen, Latva-aho sanoo.
Vastauksista ilmenee, että hyvään varautumiseen monia motivoi ajatus siitä, että varautuminen kuuluu jokaisen omalle vastuulle. Monelle varautuminen on osa omaa elämäntapaa.
Sen sijaan yleisimmät syyt puutteelliselle varautumiselle ovat välinpitämättömyys, luottamus siihen, että kaikki ympärillä toimii sekä taloudelliset haasteet. Lähes kolmannes eli 28 prosenttia suomalaisista kokee varautumisen liian kalliiksi.
SPEK toteutti kyselytutkimuksensa yhdeksännen kerran keväällä 2025. Siihen vastasi tuhat 18–79-vuotiasta Suomen asukasta.
Lue myös: Erota herkullinen suppilovahvero myrkyllisestä suippumyrkkyseitikistä – näistä merkeistä tunnistat
Lue myös: Sokeritoukat ovat yleinen riesa - ammattilaisen vinkit niiden karkotukseen
Lue myös: Nämä ovat yleisimmät virheet talvirenkaiden vaihdossa
Lähde: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
