Kuva: Shutterstock

Vainoaminen vaikuttaa uhrin elämän jokaiseen osa-alueeseen - vuosittain satoja ilmoituksia

10.05.2022 21:15 - Jenni Tuusjärvi / jenni.tuusjarvi@bauermedia.fi

Nainen kertoo podcastissa seikkaperäisesti, millaisin keinoin hän yritti suojautua entisen puolisonsa vainoamiselta.

Siitä on vaikea puhua -podcastin jokaisessa jaksossa yksi henkilö saa pääsee kertomaan tarinansa elämänsä vaikeimmasta kokemuksesta.

Uusimmassa jaksossa nainen kokemuksestaan vainoamisen uhrina. Avioeron jälkimainingeissa entinen puoliso ryhtyi vainoamaan naista. Vainoaminen alkoi viestittelynä ja puhelinsoitoilla. Yhden yön entinen puoliso vietti autossa naisen asunnon edustalla. Lopulta aseellinen uhkaus johti siihen, että naisen oli muutettava turvakotiin.

Lähestymiskielto ja turvakoti eivät kuitenkaan suojelleet vainoamiselta.

Sosiaalinen media toimi yhtenä alustana, jonka kautta entinen puoliso yritti tavoittaa naista. Puoliso oli ottanut yhteyttä naisen Facebook-kavereihin, joilta tämä oli yrittänyt tiedustella naisen olinpaikkaa. Hän oli myös kertonut omia näkemyksiään pariskunnan erosta. Sosiaaliseen mediaan siirtynyt vainoaminen sai naisen lopulta poistamaan Facebook-tilinsä.

Vainoaminen on rikos

Vainoaminen on Suomessa rikos. Se on tullut rikoslaissa rangaistavaksi teoksi vuonna 2014, josta voi seurata sakkorangaistus tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Vuosittain vainoamisen vuoksi tehdään noin 600-700 rikosilmoitusta.

Erityisesti naisten kokeman väkivallan ehkäisyyn perehtynyt Naisten Linja ry. kertoo verkkosivuillaan parisuhteessa tapahtuvan vainoamisen olevan tyypillisin vainoamisen muoto. Esimerkiksi erotilanteen jälkeen tapahtuvaa vainoamista voi olla erityisen hankalaa estää, sillä tekijä tuntee uhrin lähipiiriä, jolloin tällä on laajemmin kontakteja uhriinsa.

Vainoamisen kohteeksi joutuneen on mahdollista hakea vainoajalleen lähestymiskieltoa. Lähestymiskieltoja on kolmenlaisia: perusmuotoinen lähestymiskielto, laajennettu lähestymiskielto sekä perheen sisäinen lähestymiskielto.

Perusmuotoinen lähestymiskielto turvaa uhria siten, ettei vainoaja saa lähestyä, tarkkailla tai seurata lähestymiskiellolla turvattavaa henkilöä. Laajennetulla lähestymiskiellolla voidaan kieltää vainoajaa oleskelemalla tietyillä alueilla, esimerkiksi uhrin asunnon tai työpaikan läheisyydessä. Perheen sisäisellä lähestymiskiellolla voidaan tekijää kieltää oleskelemasta perheen asunnossa sen lisäksi, ettei tämä saa lähestyä perheenjäsentään.

Vainoaminen vaikuttaa laajasti uhriin

Nainen kertoo jaksossa hakeneensa apua masennukseensa. Hän kertoo myös kokeneensa pelkoa ja ahdistusta entisen puolisonsa harjoittaman vainon vuoksi. Tämä on Naisten Linjan verkkosivujen mukaan tyypillistä. Vainoamisen kohteeksi joutuminen saattaa aiheuttaa haittaa myös käytännön elämässä, kun esimerkiksi työssä käyminen tai opiskelu hankaloituu. Vainoaminen saattaa aiheuttaa myös epäluuloisuutta ja luottamusongelmia. Elämänhallinta saattaa tuntua kadonneen, sillä joku toinen tuntuu pitävän lankoja käsissään.

Vainoamiseen on kuitenkin mahdollista saada apua. Poliisi neuvoo ensin vaatimaan vainoajaa lopettamaan yhteydenotot ja kertomaan, että aikoo tehdä asiasta rikosilmoituksen. Mikäli tämä ei auta ja vainoaminen jatkuu, on tekijälle mahdollista hakea lähestymiskieltoa. Uhkaavissa tilanteissa tulee ottaa välittömästi yhteyttä hätäkeskukseen.

Voit kuunnella koko jakson alta sekä Podplaysta.

Lähteet: Poliisi, MTV, Naisten Linja, Rikosuhripäivystys

Lue myös: Ulla kohtasi puolisonsa toisen naisen - tajusi, että tämä tiesi vielä vähemmän kuin hän itse

Lue myös: Lähisuhdeväkivalta johti aivovammaan ja 60 arpeen - "Puukotus on todella sekava hetki"

Lue myös: Hiekan tunne silmässä oli merkki vakavammasta - näkökykyä ei voitu pelastaa

Voice.fi ja Podplay ovat osa Bauer Mediaa.

Uusimmat