Kuva: Vilma Kaura
Suorituskeskeinen työelämä uuvuttaa erityisherkän - psykologi Heli Heiskanen kannustaa luomaan omannäköisen elämän
Psykologi ja kirjailija Heli Heiskanen suomalainen työelämä vaatii ihmiseltä yltiösosiaalisuutta ja verkostoitumista, mikä voi olla kuormittavaa introvertille luonteelle.
Herkkyys on aihepiiri, josta puhutaan tällä hetkellä enemmän kuin koskaan. Elaine N. Aronin uraauurtavien kirjojen, kuten Erityisherkkä ihminen -teoksen julkaisun myötä aihe on saanut jalansijaa yhteiskunnallisessa vuoropuhelussa. Herkkyys kihelmöi teemana sekä matti meikäläisten arjen pohdinnoissa, että mielenterveyden ammattilaisten arkipäivässä.
Psykologi Heli Heiskanen koki käsitteen löytyminen helpottavana. Hän huomasi työterveyspsykologina työskennellessään, että vastaanotolle tuli yllättävän paljon herkkiä ihmisiä. Samalla hän tunnisti itsensä erityisherkäksi. Tästä alkoi mielenkiintoinen matka herkkyyden ytimeen ja sen positiivisiin puoliin.
Näkemyksensä ja kokemuksensa Heiskanen on kirjoittanut kirjaksi. Herkkyyden voima - opas omannäköiseen elämään -teos ilmestyy 8. joulukuuta.
- Kirjan pohjalla ovat sekä ammatilliset sekä oman elämän havainnot siitä, miten ihminen voi päästä elämään omannäköistään elämää ja saavuttaa tasapainon, jolloin herkkyys on enemmän voimavara ja lahja kuin taakka, kuvailee psykologi.
Psykologi pitää suomalaiseen kulttuurin kuuluvaa suorituskeskeisyyttä ongelmallisena. Herkän ihmisen elämässä haasteita tulee enemmän, kun oman ajan tarve on suurempi.
- Suorituskeskeisyys vallitsee koko Suomessa kouluelämästä työelämään. Siihen liittyy se, että elinympäristömme on tullut kuormittavaksi. Aistiärsykkeitä on enemmän, työelämä kuormittaa nyt enemmän, meillä on teknologinen kehitys, internet, sosiaalinen media ja tietotulva. Aikaisempina vuosikymmeninä ihminen ei ole joutunut ottamaan vastaan tällaista, perustelee Heiskanen.
- Erityisherkälle ja introvertimmalle persoonalle on myös kova pala, kun vaaditaan sosiaalisuutta ja verkostoitumista. Pitää olla kaikessa mukana. Moni herkkäkin lähtee tähän ilmapiiriin huomaamattaan mukaan ja yrittää elää elämäänsä valtavirran mukana. Heillä on kiireisiä, aikataulutettuja päiviä. Ei ole tarpeeksi lepoa, unta ja omaa aikaa. Se johtaa moniin ongelmiin, koska tulee ylikuormitusta ja siitä seuraa erilaisia oireita.
Heiskasen mukaan suomalaisten yleinen kansanluonne on introverttia. Koluissa ja työpaikoilla odotetaan kuitenkin yllättäen ekstroverttiutta, jaksamista ja sosiaalisuutta.
- Jokaisen on tärkeää oppia sosiaalisia taitoja, koska täällä eletään yhdessä. On tärkeää, ettei kuitenkaan vaadittaisi kaikilta samanlaista sosiaalisuuden määrää, vaan otettaisiin yksilölliset lahjat huomioon.
Stressi aiheuttaa ylikuormittumisen - mikä avuksi?
Työpaikalla on usein kerääntyneenä joukko hyvin erilaisia ihmisiä. Herkälle ihmiselle on tyypillistä, että hänellä on "tuntosarvet pystyssä", ja hän aistii helposti ympärillä olevaa tunnelmaa. Heiskasen mukaan kaikki ihmiset kokevat stressiä, kun työpaikalla tulevat omat rajat vastaan, mutta jokainen reagoi siihen omalla tavallaan.
- Jokaisen ihmisen hermosto ylivirittyy jos tulee liikaa ärsykkeitä. Erityisherkän mitta tulee kuitenkin nopeammin täyteen. Oireet ovat monenlaisia. Ulospäin näkyy pinnan kiristyminen, ja se, että on normaalia huonompi keskittymiskyky, unohdellaan asioita. On vaikea ottaa vastaan uusia ehdotuksia ja pyyntöjä. Kun kovalevy on täynnä, ei pystytä ottamaan uusia juttuja vastaan, kuvailee Heli Heiskanen.
Sisäisesti stressi voi tuoda tunteiden heilahteluita ja aiheuttaa uniongelmia. Heiskanen painottaa, että omaa oloa on mahdollista tasapainottaa arjen valinnoilla niin työpaikalla kuin kotioloissakin. Tärkeintä olisi keskittyä elämisen rytmiin ja ehkä hieman hiljentää, mikäli työpaikalla vaaditaan suorittavaa otetta.
Yleisellä tasolla puhutaan "kovasta työelämästä." Heiskanen nyökkää, ja sanoo pitävänsä tämän hetken työelämää kovana.
- Osasyy on tämä arvomaailma, joka on aika kova. Vaaditaan tehokkuutta, suorittamista, pitäisi jaksaa aamusta iltaan. Olla aktiivinen sekä työssä ja vapaa-aikana. Ei ymmärretä ehkä kunnolla levon ja unen merkitystä, hän perustelee.
- Toinen syy, joka tekee työelämästä kovan, on ylikuormittavuus. On liikaa työtehtäviä, tai liian kiire, tai on liian hälyiset avotilat. Siitä tulee liikaa kuormitusta.
Olenko sittenkin herkkä?
Heiskanen kirjoittaa kirjassaan suojakuorista, jotka tulevat ihmisen ydinpersoonan päälle kasvatuksen ja opitun elämäntyylin kautta. Monet suojakuoret ovat kulkeneet ihmisen mukana jo lapsesta lähtien. Niitä ovat esimerkiksi suorittamisen, huumorin ja sosiaalisuuden suojakuori. Suojakuoria on niin herkällä kuin ei-herkällä ihmisellä, ja niistä on hyötyä, jos ne eivät vie ihmistä liian kauaksi omasta ytimestään.
- Suojakuoret ovat lievässä muodossa hyvä asia, koska ne auttavat ihmistä selviytymään. Mitä lähempänä ne ovat omia luontaisia ominaisuuksia, sitä vähemmän niistä on haittaa. Jos suojakuoresta tulee liian voimakas, siitä alkaa olla haittaa, sanoo Heiskanen.
- On olemassa esimerkiksi suorittamisen suojakuori. On opittu rooli ja käyttäytymismalli, jonka avulla selviytyy yhteiskunnassa, mutta toisaalta se vie todella paljon energiaa. Ihminen vaan suorittaa ja suorittaa ihan liikaa, eikä välttämättä enää löydä omia rajojaan.
Heiskasen mukaan oman herkkyyden tunnistaminen on elämän mittainen matka. Moni herkkä kulkee pitkän tien kautta löytääkseen oman tehtävänsä maailmassa. Heli Heiskasella on itseään etsivälle ihmiselle lohdullinen ja myötätuntoinen viesti.
(kuva: Vilma Kaura)
Jokaiselle on paikka yhteiskunnassa
- Uskon, että jokaiselle ihmiselle on paikkansa yhteiskunnassa. Se on mahdollista löytää, vaikka monelle herkälle ihmiselle se teettää vaikeuksia työelämässä. Todennäköisesti oma paikka ei ole ihan valtavirran keskiössä, tässä suorituskeskeisessä oravanpyörässä. Tarvitsee löytää omannäköistä elämänmuotoa ja -rytmiä ja elinympäristöä, joka sopii itselle, kuvailee Heiskanen.
Heiskanen kertoo, mitä kannattaisi ottaa huomioon herkän ihmisen ammatinvalinnassa.
- Tärkeintä on työn merkityksellisyys itselle, että työ vastaisi omaa arvomaailmaa. Herkkä tarvitsee työn, jonka kokee mielekkääksi ja jossa saa tehdä työtä hyvän asian eteen, hymyilee nainen.
- Toisekseen on tärkeää huomioida ammatinvalinnassa se, että työympäristö ja työn tekeminen ei olisi liian kuormittavaa. Tämä alkaa työtiloista ja työrytmistä lähtien, että on riittävästi taukoja ja rajattu työaika.
Herkkä ihminen voi olla ihmissuhdetaituri, luova taiteilija tai oman alan superammattilainen.
- Herkälle ihmiselle sopivat ihmissuhdeammatit, koska niissä voi hyödyntää herkkyyden lahjoja, kuten vahvaa empatiaa, luovuutta ja intuitiivisuutta. Esimerkiksi terveydenhuollon alalla on monia herkkiä ihmisiä, jotka ovat taitavia työssään, mutta heillä on haasteena kuormittuminen. Pitää miettiä, että millainen tehtävä ja työpaikka sopisi itselle parhaiten. Ei ehkä kannata mennä kaikkein hektisimpään ja raskaimpaan ammattiin, kuten päivystyssairaanhoitoon, vinkkaa Heiskanen.
- Herkät ovat vahvoilla myös asiantuntija-ammateissa, koska niissä saa syventyä itseä kiinnostaviin asioihin. Luovat alat ovat myös herkälle luontaisia. Sanoisin, että ihmissuhdealoilla ja luovilla aloilla on enemmän kuin se keskimääräinen 20 prosenttiä erityisherkkiä ihmisiä.
Erityisherkkä voi olla myös loistava pomo.
- Erityisherkkä voi soveltua myös esimieheksi, koska hänen herkkyytensä olisi empatiakyky. Harvoin hän olisi kylmä asiajohtaja, vaan osaisi ottaa huomioon inhimilliset arvot. Periaatteessa herkkä voi sopia minne tahansa ammattiin, vastapainoksi tarvitaan lepoa ja rauhaa, ettei seuraa ylikuormitus.
Introvertin herkän silmät loistavat asiantuntijatehtävissä.
- Introvertti kukoistaa asiantuntijatehtävissä, koska hän haluaa perehtyä asioihin perusteellisesti ja kykenee itsenäiseen työskentelyyn. Hän nauttii siitä, että saa tehdä itsenäisesti. Hän myöskin on hyvä kuuntelemaan muita. Hän miettii paljon asioita, jonka ansiosta hänen sanomansa asiat ovat kiteytettyjä ja punnittuja johtopäätöksiä.
Ekstrovertti herkkä rakastaa uusia ihmisiä.
- Ekstrovertilla on luontainen kiinnostus uusiin ihmisiin ja heihin tutustumiseen, ja hän haluaa luoda verkostoja. Vahvuudet tulevat paljon esille ihmisten kanssa. Jos ekstrovertti on herkkä, hänen tulee muistaa varoa, ettei ihmisten kanssa oleminen kuormita liikaa.
Onko herkkyys hyvä tekosyy jäädä pois työelämästä?
Työelämän tehokkuuden kärjistyminen on johtanut siihen, että moni työkykyinen aikuinen väistyy ja poistuu taka-alalle työelämästä. Ilmiö on huolestuttanut suomalaisia asiantuntijoita, esimerkiksi tietokirjailija Maaretta Tukiainen on puhunut naisten tekemästä baby exitistä, jolloin vauvan saamisen jälkeen työikäinen nainen jää kotiin, eikä enää palaa.
Heli Heiskasen mukaan herkkyyttäkin, kuten mitä tahansa muutakina asiaa, voi käyttää tekosyynä työelämästä poistumiseen. Hän kokee, ettei asia kuitenkaan ole yksiselitteinen.
- Uskon, että ne, jotka jättäytyvät herkkyytensä takia pois työelämästä tai eivät uskalla tai halua sinne hakeutua, heillä on todelliset kokemukset taustalla. Ehkä epäonnistumisia tai todella vahvoja kokemuksia, etteivät ole jaksaneet joissain työpaikoissa.
- On tärkeää, ettei luovuteta, vaikka olisikin huonoja kokemuksia. Uskon, että jokainen voi löytää itselle sopivan työn tekemisen tavan ja osa herkistä ihmisistä päätyy valitsemaan esimerkiksi osa-aikatyön. Vaikka rahalliset tulot ovat pienemmät, terveydelliset vaikutukset voivat olla huomattavat. Silloin voi käyttää enemmän aikaa vapaa-aikaan, lepäämiseen, perheeseen ja läheiisiin.
Jos omalla työpaikalla uuvuttaa, irtisanoutuminen ei ole välttämättä se ainoa vaihtoehto. Työnkuvaansa voi pyrkiä rajaamaan tai neuvotella työaikaansa osa-aikaiseksi, ja oman elämän arvoja tarkistaa uusiksi. Pitääkö kaikessa aina pyrkiä täydellisyyteen ja olla se sosiaalinen uraohjus? Heiskasen mukaan omaa elämää voi karsia ja sieltä voi poistaa niitä asioita, jotka ylikuormittavat itseä.
Kun omalle palautumiselle ja levolle antaa tarpeeksi tilaa, herkkäkin voi menestyä työssään yhtä lailla kuin muutkin. Karsiminen auttaa kiteyttämään omaa ajankäyttöä ja voimavaroja olennaiseen. Psykologin mukaan on hyvä valita arkeensa itselle tärkeimmät asiat ja ihmiset ja karsia muusta.
Herkkä voi myös käyttää joustavasti suojakuoria apunaan.
- Suojakuoret suojaavat omaa herkkyyttä ja omaa itseä ja auttavat tulemaan toimeen erilaisissa ympäristöissä. Jos suojakuori on kaukana omasta todellisesta itsestä, silloin se toimii ehkä vuosia tai vuosikymmeniäkin, mutta jossain vaiheessa ylikuormituksen merkit alkavat näkyä. Kaikkia rooleja ei ole tarkoitus purkaa ja poistaa, vaan sopivasti käytettynä niistä on hyötyä arjessa.
Yritä ymmärtää toisen erilaista kokemusmaailmaa
Työpaikoilla on kaikenlaista herkkyyttä omaavia ihmisiä, myös niitä, jotka eivät huomaa yhtä herkästi toisten tunnetiloja ja kokemusmaailmaa. Onko keinoa, jolla toisten ominaislaatua voisi ottaa huomioon paremmin?
- Kaiken lähtökohta on avautua huomaamaan, että me ihmiset olemme omanlaisia. Erityisherkätkin ovat omanlaisiaan, ei ole yhdestä muotista tehtyjä ihmisiä. Keskustelu ja avoin kommunikaatio auttavat, on tärkeää arvostaa jokaista sellaisena kuin on, sanoo Heiskanen.
- On vaikeaa ymmärtää täysin toisen kokemusta, koska koemme maailman yksilöllisesti, oman itsemme kautta. Meillä on usein tiedostamaton oletus, että muut kokevat maailman samalla tavoin. Siksi joudummekin tietoisesti opetella ymmärtämään toisen kokemuksia.
Lue myös: Oletko erityisherkkä ihminen? Kuusi merkkiä sen kertovat
Lue myös: Miten erityisherkkä kokee toisten ihmisten seuran?
Lue myös: Erityisherkälle äitiys on iso mullistus: "Lasten kanssa täytyy saada taukoja"
Lue myös: Anu Sinisalo Anna-lehdessä: Erityisherkkyys toi selityksen järjettömälle uupumukselle
