Kuva: Shutterstock

Valo ei piristä kaikkia - professori kertoo, miksi osa väsyy ja ahdistuu kaamoksen sijaan keväällä

01.06.2022 17:15 - Minttu Tikkanen / minttu.tikkanen@bauermedia.fi

Pitenevät illat ovat myös helposti pois yöunista.

Kevään tullen ihastellaan lisääntyvää valon määrää ja marraskuun pimeydessä koetut alakulo sekä uupumus tuntuvat monille kaukaisilta. Kaikille kevät ei kuitenkaan suo samaa piristystä, sillä pieni osa väestöstä potee kaamosmasennuksen tyyppisiä oireita päin vastoin silloin, kun valon määrä lisääntyy. Voice.fi:n haastattelussa THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen kertoo, että kyse on poikkeamasta elimistön tavassa reagoida, jolloin valon lisääntyminen syventääkin masennuksen oireita. 

Haastattelun voit kuunnella alta tai Podplaysta.

- Tämä on poikkeava reagointitapa elimistölle, että valo aiheuttaakin väsymyksen ja masennuksen syvenemistä. Usein ajatellaan, että sen täytyy olla suurelta osin sisäsyntyistä. Mielialaa säätelevissä rakenteissa aivoissa, soluissa ja hermoratayhteyksissä on jotakin poikkeavaa, Partonen selittää.

Usein kevätmasennuksen taustalla onkin siis oirehdintaa jo aiemmin talvella, mutta lisääntyvä valo vain voimistaa masennuksen tunteita. Partonen kertoo, että kaikilla masennuspotilailla näin ei kuitenkaan automaattisesti käy. Hän arvioi, että yhdellä kymmenestä masennuspotilaasta elimistö reagoi valoon tällä tavalla. Kuitenkin osalla masennuspotilaistakin valo taas todella piristää ja nostaa mielialaa.

Valo saattaa väsyttää ketä tahansa

Vaikka varsinaisia masennusoireita ei olisikaan, ei ole mikään ihme, että keväällä silti väsyttää. Valoisat illat kannustavat meitä melkein huomaamattamme valvomaan pidempään, mutta herätys odottaa suurinta osaa silti samaan aikaan kuin aina ennenkin. Tällöin yöunet jäävät helposti omaa unentarvetta lyhyemmiksi, mikä luonnollisesti ilmenee väsymyksenä.

Siinä missä marraskuun pimeydestä uupuneet pyrkivät helpottamaan oloaan esimerkiksi kirkasvalolampulla, kannattaa kevätväsymystäkin lähteä taltuttamaan hyvinkin konkreettisilla keinoilla. Yöuniin saattaa päästä kiinni esimerkiksi pimennysverhon tai kasvoille asetettavan kankaisen unimaskin turvin.

- Valon määrää voi vähentää, jos tuntuu, että valo aiheuttaa enemmänkin ahdistusta tai vie yöunia. On hyvä vähentää valon määrää nimenomaan iltapäivän ja illan aikana, jotta olisi hyvät olosuhteet nukahtamiselle ja nukkumiselle, Partonen vinkkaa.

THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen. (kuva: Timo Partonen)

Väsymys hellittää yleensä itsestäänkin, paitsi silloin kun ei

Partonen kertoo, että yleensä keväisen väsymyksen ja alakulon tunteet hellittävät jo jossakin vaiheessa kesää, kun elimistö tottuu valoisuuteen.

- Valo ei enää samalla tavalla ärsytä hermostoa tai tuo esille pahempia masennusoireita. Ihmisen elimistökin tottuu siihen, mutta siihen voi mennä yksilöllisesti pitkäkin aika, useitakin viikkoja ennen kun näin tapahtuu, Partonen lohduttaa.

Aina masennusoireet eivät kuitenkaan väisty kesän edetessäkään. Partosen mukaan oloa on syytä tarkkailla, jos alakuloinen tunne jatkuu jatkumistaan.

- Se paljastuu vasta siinä tilanteessa, jos oireet vain jatkuvat, eivätkä omahoidolliset keinot helpota niitä lainkaan. Jos toimintakyky on selvästi laskenut, ettei saakaan enää tehtyä asioita tavalliseen tapaan, ja mitä pahempi tämä toimintakyvyn lasku on, sitä nopeammin pitäisi avun piiriin hakeutua, Partonen summaa.

Vaikka fysiologiamme vaikuttaakin myös mielialaamme, emme ole täysin biologian armoilla. Podplaysta voit kuunnella koko haastattelun, jossa Partonen kertoo myös, mitä voimme itse tehdä kohentaaksemme mielialaamme.

Lue myös: Loman suorituspaineet ja fomo voivat varjostaa kesää - psykoterapeutti kertoo, mistä on kyse ja mikä avuksi

Lue myös: Lähiaikaan paluuta odotettiin, mutta nyt se voikin uuvuttaa - psykologi kertoo, miten väsymyksen voittaisi

Voice.fi, Radio Nova ja Iskelmä kuuluvat Bauer Mediaan.

Uusimmat